Suomi on uusi Maailmankeisari

Jokakeväinen karnevaali, jääkiekon MM-kisat, on sitten Suomen osalta finaalissa. Ei tullut mitalia, ei mainetta, ei kunniaa. Ei tavata torilla, ei lauleta me ollaan sankareita kaikki eikä halata Presidenttiä juhlalavalla. Se siitä.

Taas meitä sorsi suuremmat. Pahat jääkiekon pimeyden voimat, jotka ovat päättäneet ottaa leijonat silmätikukseen. Vääriä jäähyjä, vääriä rangaistuksia, vääriä vaihtoja, vääriä kommentteja, vääriä vastustajia. Yleisö, tuomarit ja maalikamera on kaikki meitä vastaan. Meillä ei ole mahdollisuutta voittaa rehellisillä keinolla. Rötösherrat vievät vilungilla meidän pokaalin.

Muistan muutama vuosi sitten, miten Ruotsin jääkiekkojoukkueelle ilkuttiin, kun he putosivat jatkosta ja itkivät suuren vääryyden tapahtuneen. Kukahan se nyt itkee? Olisiko sittenkin niin, että meidät voitti nälkäisempi, parempi ja voitontahtoisempi joukkue? Ehkä peli ei sittenkään ratkennut sen kyseenalaisen kaksiminuuttisen aikana, kun Kontiola joutui jäähylle. Meillä oli loput 58 minuuttia aikaa ratkaista peli. Ehkä paikoista olisi vain pitänyt tehdä maali, eikä jäädä odottamaan mitä vastustaja tekee.

Tällaistahan tämä on. Meillä on jo kaikki mahdollinen elektroniikka tilanteiden läpikäymiseksi. Kymmenet hidastuskuvat paljastavat nanosekunnissa tapahtuneen rikkeen, jota ei puhalleta tai puhalletaan väärin. Pitäisikö joka ainoa vihellys tarkistaa videotuomarilta? Ei. Jos yhden maalin tarkistamisessa voi kestää varttitunti, miten kauan kestää jonkun laitataklauksen edestakaisin kelaaminen ja tarkistaminen? Ja miten kauan tulisi kestämään yksittäinen peli, jossa vihelletään toistakymmentä jäähyä?

Lisäksi, vaikka se välillä niin vääryydelle tuntuukin, pelissä pitää olla se inhimillinen random –tekijä. Jokin, joka saattaa keikauttaa momenttumin vastustajalle ja tehdä pelistä äkkiä mielenkiintoisemman. Tuomarit ovat ihmisiä, tekevät virheitä ja ovat vaikutuksille alttiita. Pahimmillaan he voivat pilata yksittäisen matsin, mutta parhaimmillaan tasoittaa voimasuhteita rötöstelevän joukkueen ja puhdasta kiekkoa yrittävän vastustajan välillä. Eli jatketaan kiroilua, hikoilua ja sadattelua. Annetaan seepralle heiniä ja puusilmälle menolippu Siperiaan. Kyllä ne joskus vielä puhaltavat meillekin, kun vain jaksetaan olla kärsivällisiä.

Ja sitten vaihdetaan suosikkia. Venäjä voitti viime vuonna, joten ei kannua Venäjälle. Usassa ja Kanadassa MM-kisat on yksi turnaus muiden joukossa, heitä kiinnostaa vain NHL. Joten alanpa kannustamaan Tsekkiä. Kotikisat, yleisöennätys ja Jaromir Jagr. Go Czech!!