Kerran
vuodessa on se vuoden jännin päivä. Täytyy tunnustaa, että vaikka olen kokenut
sen jo kymmeniä kertoja, niin vieläkin jännittää. Jännittää, että onko sitä
ollut kilttinä ja pitänyt huolen kaikesta niin, ettei tule sanomista. Pelkää,
että tällä kertaa ei tulekaan hyvä mieli vaan jotain on vialla. Mietityttää,
että käykö niin kuin viime vuonna. Jännittää jopa se parrakas ukko, vaikka
kyllähän minä hänet tunnen.
Vuoden jännin päivä oli siis eilen. Niinhän siinä sitten kävi, että se parrakas katsastusmies tuli, näki, koitti ja löi vikalistan kouraan. Ei mennyt auto läpi katsastuksesta. Eipähän tarvitse miettiä, mihin joululahjarahat törsää. Ostan niillä varaosia ja peltiä.
Vuoden jännin päivä oli siis eilen. Niinhän siinä sitten kävi, että se parrakas katsastusmies tuli, näki, koitti ja löi vikalistan kouraan. Ei mennyt auto läpi katsastuksesta. Eipähän tarvitse miettiä, mihin joululahjarahat törsää. Ostan niillä varaosia ja peltiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti