Keski-ikäinen mies kaunistautuu

Se tapahtui hitaasti ja salakavalasti, kuten moni asia tuppaa tapahtumaan: nimittäin vanheneminen ja rapistuminen. Ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän pistää hanttiin.  Ensin oli vain shampoo ja saippua, sitten kuvaan astui hiustenhoitotuotteet. 1900-luvulla nuo olivat vielä hyödyllisiä, mutta nykyään hiukset ovat lähteneet kuin lapset: yksi kerrallaan maailmalle. Tosin lapset tulevat vielä käymään, mutta hiukset eivät enää palaa.

Seuraavaksi piti keksiä jotain parranajon jälkeen kirvelevälle turvalle. Aftershave toi lievitystä tuskaan. Hieman asiasta sivuun: eikö ole kummallista, että  karvoja ilmestyy kasvoihin, mihin niitä ei kaivata, ja häviää päälaelta, jossa niitä kaivataan kipeästi. Vaikuttaa universaalille keskarin osoitukselle miessukupuolta kohtaan.

 Aftershavea aikani käytettyä tuli sitten retkahdettua myös muihin kasvorasvoihin. Niissä kun luvataan pehmeämpää ja sileämpää ihoa. Tällaisen harhan saakin aikaan aamulla levittämällä rasvaa niin, että rypyt peittyvät kuin kerrostaloseinän halkeamat laastin alle. Seuraavana aamuna peilissä paistaa taas se sama perunapelto.

Ennen riitti, kun heräsi puoli tuntia ennen lähtöä, kipaisi suihkussa, puraisi leipää ja meni kouluun. Nykyään pitää herätä kahta tuntia ennen, että ehtii pestä, perata ja puunata itsensä, etteivät kaduilla vastaantulevat lapset pelkää. Tosiasiahan on, ettei keski-ikäistä miestä kauniiksi saa. Korkeintaan siistimmän näköiseksi. Mutta kun sen tietää, pysyy jalat maassa eikä tule pettymyksiä.

Joten isät, kun saatte läheisiltä lahjaksi niitä kasvo- ja vartalovoiteita, niin ottakaa ne hyvillä mielin vastaan. Vaikka itse tiedämme toivon menneen, on jollain toisella vielä uskoa paremmasta (paremman näköisestä) isästä. Hyvää isänpäivää kaikille!

Kuva: www.pixabay.com

Hyvää Isänpäivää ja Movemberia isät!

On taas se aika vuodesta, jolloin joka paikassa vastaan kävelee nuoria ja vanhoja poikia viiksekkäitä. Enkä tarkoita joulutonttuja. Useilla työpaikoilla perustetaan Movember –ryhmiä. Minulle koko 90-luku oli pelkkää movemberia. Siitä on todisteena muutama valokuva, jotka aiheuttavat omituista hilpeyttä paremmassa puoliskossa. Ei viikset miestä pahenna, jos ei mies viiksiä.

Koko Movember –konsepti on jotenkin nurinkurinen. Eturauhasyöpätietoisuuden vuoksi kasvatetaan viikset? Entäs suu- ja kurkunpääsyöpä? Perustetaanko joskus Nuctober (nude october), ajellaan alakerta posliiniksi ja jaetaan facessa ennen ja jälkeen kuvia? Sanon samaan hengenvetoon teille, jotka saitte jo tästä kipinän: älä tee sitä. En osallistu Nuctoberiin enkä halua nähdä somessa aiheesta ennen enkä jälkeen kuvia.

Mutta leikki sikseen. Eturauhassyöpä ei ole leikin asia. Movember on kansainvälinen hyväntekeväisyyskampanja, johon osallistuvat miehet kasvattavat itselleen viikset marraskuun ajaksi. Kampanjan tarkoituksena on kerätä varoja ja lisätä tietoisuutta miesten terveysongelmista kuten eturauhassyövästä, kivessyövästä, mielenterveysongelmista ja liikunnan puutteesta. Asia on tärkeä ja näin Isänpäivänä polttavan ajankohtainen.

Tänään tuli mieleen eräs Isänpäiväkortti, jonka tekaisin ala-asteikäisenä omalle isälleni. Siihen aikaan kortit tehtiin koulussa kuvaamataidon tunnilla. Omatekemän kortin kanteen piirsin isän kohtuullisen realistisesti eli hieman vatsakkaana. Kortin sisäsivulla oli seuraavanlainen runo (myös omatekemä):

Isä syö kinkkua, pekonia, juustoa ja rasvaa
makkaraa ja perunaa ja maha senkun kasvaa
Hyvää Isänpäivää Isä!

Hyvää Isänpäivää omalle isälle ja kaikille muillekin isille. Muistakaahan tutkia aika ajoin kiveksiänne, niin saadaan olla isiä vielä pitkän aikaa.

Kuvat: Pixabay