perjantai 2. toukokuuta 2014

Koko kesän 2014 sääennuste



Oletko kyllästynyt ennustajiin? Sammakkomiehiin, tarot –korttien lukijoihin, selvännäkijöihin? Tuli vain mieleen kun kesä lähestyy ja lööpeissä luki, että tulossa on lämmin kesä. Minkä perusteella? Jos joku lukee vuosikymmeniä vanhoja päiväkirjamerkintöjä ja vetää niistä johtopäätöksiä niin metsään menee. Meneillään on semmoinen pieni muuttuja kuin ilmastonmuutos. Että se niistä lapsuuden kesistä.

Päätin kuitenkin laittaa oman lusikkani soppaan, eli ennustan teille kesäkuun ja heinäkuun sään. Eikä mitään ympäripyöreää roskaa tyyliin ”jos on juhannuksena lunta katolla niin on sitä myös ojassa”. Tämä ennustus on tehty kirurgin tarkkuudella ja kertoo kulloinkin tapahtuvista sään ääri-ilmiöstä, ja muustakin. En siis kiertele ja kaartele, vaan otin tähän kirjoitukseen ennusmerkit muuttolinnuista, muurahaisista, muropaketeista ja muurareista. Tässäpä tulos:


VKO 23 (2.6 – 8.6.2014)

Toukokuu lupasi lämmintä kesän alkua mutta mitä vielä, ei oo ei tuu. Vesannolla koetaan jopa yöpakkasia. Pakkanen panee muttei tapa, sanoisin, eli kasvit selviävät kyllä tästä voittajana. Kuopiossa Kallavesi tuo oman haasteensa. Tuulet tuovat kylmää ilmaa ja torilla näkyy lämpimiin vaatteisiin tälläytyneitä ihmisiä. Loppuviikosta hieman hellittää mutta ei savossa vielä shortseja jalkaa laiteta. Pois lukien nuoret miehet, jotka ovat syntyneet 90-luvulla. Eritoten Oksasten pojat.

VKO 24 (9.6 – 15.6.2014)

Sää kääntyy parempaan päin, mutta tuo tullessaan ukkosmyrskyn. Päijänteellä Kellokoskien moottorivene irtoaa poijusta ja runnoutuu torstaiyönä rantakallioon ja menee lunastukseen. Kuopiossa ukkonen kiertää kaupungin ja paukuttelee torstai-perjantai välisenä yönä Kallaveden yllä. Perjantaina ilma on raikkaampi ja viikonlopuksi virtaa lämmintä ilmaan. Jopa sen verran, että Väinölänniemen rannalle uskaltautuu auringonottajia. Hurjimmat käyvät uimassa järvessä. En minä.

VKO 25 (16.6 – 22.6.2014)

Vihdoinkin alkuviikosta lämpömittarit kiipeävät hellelukemille osassa maata. Lappeenrannassa puhkaistaan + 26 c tiistaina ja Kuopioon helteet tulevat loppuviikosta. Ja ilouutinen juhannusjuhlijoille: Lämmin juhannus on tosiasia! Samalla tietenkin se kolikon kääntöpuoli, eli vesillä hukkuu 12 ihmistä. Kaikella on hintansa. Käsivarren Lapissa on kylmintä ja juhannuspäivänä Enontekiössä mitataan + 8 c.

VKO 26 (23.6 – 29.6.2014)

Juhannuksen jälkeen sää jatkuu lämpimänä ja lämpö leviää jo Lappiinkin. Sodankylässä mitataan hellelukemia lauantaina. Kainuussa, Sotkamon tienoilla trombi pyyhkäisee Saastamoisten tilan läpi ja kaataa urakalla metsää mennessään. Kuopiossa lämpö hellii mutta säät ovat pilvisiä, joten ei ihan parasta auringonpalvojille. Kuopio kuitenkin tanssii ja soi ja hyvin voi.


VKO 27 (30.6. – 6.07.2014)

Lämmin sää jatkuu mutta hellettä on vain länsirannikolla ja Kotka-Imatra akselin eteläpuolella. Kuopiossa tulee vesisateita tiistaina ja keskiviikkona ja ihmiset kastuvat viinijuhlilla. Pahin ukkosmyräkkä koetaan Laukaalla, jossa myrsky katkoo sähköjä ja 5000 taloutta elää vuorokauden kivikaudella keskiviikosta torstaihin. Myrsky pyyhkii myös Jyväskylän yli mutta ei tee suurempaa tuhoa. Mitä nyt Karvosen emännän pihalle ripustamat pyykit lähtevät myrskytuulen mukaan. Lämpötila laskee kuitenkin Keski-Suomessa hetkellisesti 15 asteeseen, noustakseen taas + 20 perjantaista viikonloppuun.

VKO 28 (7.7.- 13.07.2014)

Uuraisille Saloon tiedoksi jos luette tämän nyt: Älkää siirtäkö sitä mökkilomaa viikolle 28. Leppävirralla ja koko Savossa sää kylmenee ja tuulee niin maan perusteellisesti. Näin käy myös Uuraisten mökillä Leppävirran lähellä, eli tämä viikko ei ole mökkeilijöille otollinen. Jos siis haluat kesämökille Sisä-Savoon, valitse seuraava viikko. Jätä tämä viikko väliin ja pysy neljän seinän sisällä.

VKO 29 (14.7 – 20.7.2014)

Helleaalto saapuu idästä, saavuttaa Savonlinnan jo sunnuntai-maanantai välisenä yönä ja siitä kohti Kuopiota maanantai-iltaan mennessä. Rautalammilla Saikkosen isäntä hätäilee, että pilaantuuko marjat peltoon kun sato on niin suuri eikä marjanpoimijat tarpeeksi livakoita. Kelpaa sitä Kallavedelläkin risteillä ja istua Roll-laivojen yläkannella päivää paistattelemassa. Väinölänniemi Kuopiossa on pullollaan turisteja ja järvivedet lämpenevät mukavasti + 22 asteeseen. Rautavaaralla mitataan tiistaina + 32 c. Näillä mennään.

VKO 30 (21.7. – 27.7.2014)

Tämän viikon alussa, maanantaina, koetaan valtava ukkosmyrsky pääkaupunkiseudulla. Salamoita iskee taivaalta niin, ettei ilmatieteenlaitos pysy laskuissa mukana. Torniaisten pihakeinu Puotilassa saa osuman ja syttyy tuleen. Myös muualla paukkuu muttei ihan samassa mittakaavassa. Inarissa ei ukkosta mutta muuten tulee vettä taivaan täydeltä koko viikon. Ei Kuopiokaan myrskyiltä säästy, mutta pääosin sää on Savossa lämmin, eikä kesäsade liioin haittaa. Kyllä kesä kuivattaa ja sitä rataa…

VKO 31 (28.7 – 3.8.2014)

Heinäkuussa oli siis mukana lämmintä, mitä nyt myrskyt riepottelivat siellä sun täällä. Elokuun alussa Turussa mitataan vielä + 28 c ja kaikki näyttää hyvälle aurinkoista elokuuta silmälläpitäen. Ei muuten tule. Elokuussa alkavat sateet, jotka jatkuvat melkein taukoamatta syyskuulle ja latistavat loppukesän matkailijoiden mielen. Parasta varata etelänloma jo etukäteen jonnekkin kauas pois. Suomessa ei lomakelejä loppukesästä ole.


Siinäpä sääennuste kesä-heinäkuu 2014. Jos tämä menee puihin, kuitataan kaikki huumorilla. Jos ennustukset napsahtavat kohdalleen, perustan toiminimen SÄÄ VAI MÄÄ ja alan tekemään rahaa.




maanantai 28. huhtikuuta 2014

Kuopion MP-näyttely Kuopio-hallissa 27.4.2014





Kävin elämäni ensimmäistä kertaa moottoripyöränäyttelyssä. Pitihän sitä lähteä kun moinen järjestettiin ihan täällä kotikulmilla. Sunnuntaina oli todella lämmin sää ja porukkaa paikalla mukavasti. Lauantaina oli kuulemma ollut enemmän.





Enhän minä näistä pyöristä mitään tajua, joten turha odottaa mitään asiantuntevaa ja tyhjentävää selostusta aiheeseen liittyen. Kuljin alueella kamera kädessä ja räpsin kuvia sattuman varaisesti. Odotin ennen kaikkea näkeväni hienosti maalattuja tankkeja, mutta niitäpä ei ollutkaan kuin pari kappaletta. Pettymys. 





















Osastolla oli myös polkupyöriä, mikroauto ja pienlentokone, mikä lienee kuuluu MP-näyttelyn teemaan. Pienkoneella pääsisi 45 min. lennolle hintaan 247 €. Houkuttelevaa mutta liian pelottavaa. 



Hallin takapihalla järjestettiin ajonäytös. Kolmen hengen Stunt Freaks Team oli nimensä veroinen. Kaverit keulivat takarenkaalla, eturenkaalla, seisten satulassa, ilman käsiä, ilman jalkoja… Hurjan näköistä touhua. Temput menivät näin maallikon näkökulmasta ilmeisen nappiin, koska yhtään kaatumista ei koko esityksen aikana tapahtunut. 



Mietin hiljaa mielessäni, montako kertaa noiden temppujen harjoittelun aikana on kaaduttu, ennen kuin kaikki on alkanut natsaamaan? Ja kuka ihme keksii näitä hurjia temppuja ja lähtee vielä toteuttamaan niitä? Ei onnistuisi multa.


sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Where to go in Kuopio: Väinölänniemi recreation venue



Väinölänniemi is just 2 km from city center. It's a recreation venua situated in peninsula surrounded by Lake Kallavesi. In wintertime you can ski or skate around Väinölänniemi on icy lake. Summertime there’s much more activities. 

Skiing tracks and skating rinks surrounds Väinölänniemi at winter time


Väinölänniemi in wintertime



Väinölänniemi has an athletics and football stadium. This summer Finnish athletics championship, Kalevan Kisat, will be held in that stadium 31.7 – 3.8.2014. 

Väinölänniemi athletics stadium
 
Statue of long-distance runner Hannes Kolehmainen, four times olympic gold medalist in 1912 and 1920

If the weather is fine and sun is shining, Väinölänniemi beach is place to be. There are two places for swimming. Beach has also snack bar and has lifeguard supervision.

Väinölänniemi beach


If You don't be careful, ducks will eat Your lunch


Best way to spend a day in Väinölänniemi is going to the beach and just relax. Swim in a lake, walk around peninsula and enjoy the landscape. Take a picnic in a hut nearby water and in the afternoon take a round of tennis, volleyball or basketball.

Tennis court. Picture taken in spring

Summer hut in Väinölänniemi

Lake Kallavesi


Bridge leads from Väinölänniemi to Island Rönö

Try Google translate

Picture taken 26.4.2014. Water temperature about + 4 c

There are also some geocaches in Väinölänniemi




Every summer Kuopio’s rockfestival, Kuopio RockCock, is held in Väinölänniemi. This years headliner is the Scorpions. RockCock in 25. 26.7.2014.







perjantai 25. huhtikuuta 2014

Viidakon tähtösen ylioppilaspuhe mallia kevät 2014, tiettekste



Tiettekste, nyt kun koulut päättyy tai joitain, on tullut aika miettiä menneitä vuosia. Niinku ihan oikeesti. Kun aloitimme lukion kolme vuotta sitten tai jotain, kaikki oli meille uutta niinku ihan oikeesti. Peruskoulu, tiettekste, jäi taakse ja samalla huolettomat lapsuusvuodet tai jotain. Meistä tuli niinku ihan oikeesti nuoria aikuisia.

Opettajat ottivat meidät vastaan kuin uteliaat norpanpojat, tiettekste. Imimme itseemme uutta oppia tai jotain ja olemme vuosi vuodelta tulleet yhä valmiimmiksi lähtemään pois kotoa, niinku ihan oikeesti. Valmiimpia aloittamaan oman elämän tai jotain, tiettekste silleen itsenäisesti.

Paljon on opettajilta pyydetty kärsivällisyyttä, niinku ihan oikeesti. Aina ei kaikki ole mennyt kuin Tromssassa, tiettekste. Uusien asioiden oppiminen on ollut vaikeeta tai jotain ja se on vaatinut niinku ihan oikeesti paljon sekä oppilailta että opettajilta. Kaikki on tähdännyt tulevaisuuteen, tiettekste. Niinku ihan oikeesti siihen, että astumme yhteiskuntaan sen täysivaltaisina jäseninä tai joinain, ja otamme omalta osaltamme vastuun tämän maan hyvinvoinnista tai jostain.

Haluankin niinku ihan oikeesti, tiettekste, kiittää lämpimästi tai jotain koulumme opettajia ja rehtoria, jotka järkähtämättömällä ammattitaidolla tai jollain niinku ihan oikeesti ovat saattaneet meidät tähän pisteeseen. Tässä minä ja ystäväni, tiettekste, seisomme valkolakeissa niinku ihan oikeesti ja valmistuimme ylioppilaiksi tai joksikin. On aika katsoa tulevaisuuteen tai jonnekin. Osa meistä, tiettekste, lähtee jatko-opiskelemaan, ja osa niinku ihan oikeesti armeijaan tai pitämään välivuotta tai jotain. Meille kaikille, niinku ihan oikeesti, mä tahdon toivottaa hauskaa kesää ja onnellista tulevaisuutta tai jotain, mitä ikinä sitten olettekin päättäneet elämässänne tehdä. Tiettekste.


keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Vastarannan kiiski



Minulla on kevätväsymys. Mutta se ei johdu keväästä. Itse asiassa tuntuu, että jokainen kevät on väsyttävämpi kuin edellinen. Siihen ei ole varmaan muuta kuin yksi syy: Vanheneminen.

Tekisi joskus mieli olla vastarannan kiiski. Vastustaa auktoriteetteja, rikkoa rutiineja, taistella tuulimyllyjä vastaan. Tehdä juuri niin kuin ei saisi. Ihan vain siksi että haluan. Minä. Nyt.

Heräisin arkiaamuna herätyskellon soittoon, heittäisin kellon seinään ja jatkaisin unia. Kun töistä soitetaan, että olenko nukkunut pommiin, vastaisin että en. Olen nukkunut hyvin. Mitä se sulle kuuluu? Tee töitäs äläkä mulle ala soittelemaan.

Postiluukussa odottaa sanomalehti. Otan sen, menen parvekkeelle ja teen siitä paperilennokkeja. Tiistain lehdestä niitä saa noin viitisenkymmentä kappaletta. Sitten heittelen tekeleitä parvekkeelta alas yksi kerrallaan, katson kuinka ne lentävät neljännestä kerroksesta alas kadulle. Kulkevat tuulen mukana. Putoavat maahan ja sotkevat paikat. Menen tyytyväisenä sisälle ja suljen parvekkeen oven perässäni.


 On puolenpäivän aika. Puen verkkarit, hupparin, kumisaappaat ja pipon ja lähden ulos. Kevätauringossa lämpömittari näyttää viittätoista astetta. Palaan sisälle, puen talvitakin, talvikengät ja haalarit, käteen kintaat ja päähän karvahattu. Uudestaan ulos. Kävelen torille, ihastelen hetken kevättä ja levitän sitten viltin torikiveykselle. Heitän talvivaatteet pois, levitän aurinkorasvaa ja otan boksereissa aurinkoa. Varjossa lämpö on viisi astetta.

Auringonotto alkaa nälättää. Ei muuta kuin vaatteet päälle ja kauppaan. Kierrän kaikki isommat ruokakaupat ja etsin ruokaesittelijöitä. Juuri niitä, jotka tiskin takaa tarttuvat sinua sanallisesti hihasta ja pyytävät maistamaan uusia, laktoosittomia, sokerittomia, jauhottomia, hajuttomia, mauttomia ja tajuttomia tuotteita. Tuolla on yksi juustoesittelijä. Sinne siis.

Otan yhden juuston, maistelen ja kehuskelen makua. Vaatetukseni vetää esittelijän hiljaiseksi. Otan toisen palan, maiskuttelen kuuluvasti ja kehun lisää. Päästelen nautinnollisia huutoja ja syön lisää. Jatkan tätä niin kauan, kunnes esittelylautanen on loppu tai esittelijän pinna loppuu. Joka tapauksessa jatkan viimein matkaa ja kommentoin mennessäni, että ei tuo niin hyvää ollutkaan. Veti pakin sekaisin.


 On iltapäivä ja työtoverit pääsevät töistä. Kävelen katua vastavirtaan ja näen useita kollegoja, jotka moikkaavat minulle kummissaan. En moikkaa yhdellekään. Tuijotan vain pitkään ja intensiivisesti niin, että kaveri järkyttyy ja jatkaa matkaa katsomatta taakseen. Koputtelen pysäköityjen taksien ikkunoihin ja kyselen, minne tämä taksi on menossa? Pääseekö keskustaan? Paljonko päivälippu maksaa? Eihän tämä vain ole sellainen ”pimeä taksi”? Bussipysäkillä näytän bussille pysähtymismerkkiä mutta en tee elettäkään, kun linjuri ajaa kohdalle ja avaa oven. Seison vain kuin Paavo Nurmen patsas, jähmettyneenä puolittaiseen juoksuasentoon.

Matkalla on kioski. Nostan automaatista tilini tyhjäksi, menen kioskin sisälle ja ostan arvan. Raaputan sen, sadattelen kovaan ääneen kun en voittanut ja jonotan uudestaan. Vuorollani ostan uuden arvan, raaputan ja toistan saman uudestaan ja uudestaan. Jos satun voittamaan, kuulutan voittoa suureen ääneen ja tuuletan muille asiakkaille. Ostan voittorahoilla uuden arvan, raaputan ja maanisdepressiivisesti vajoan jälleen synkkään sadatteluun. Palaan tiskille kunnes myyjä saa tarpeekseen ja uhkaa soittaa poliisin. Soitan poliisille itse ja ilmoitan, että minua ei tarvitse hakea. Aion poistua kioskista omin voimin. Ilman vastarintaa.

Illalla kävelen satamaan ja päätän, että vastarannan kiiskin on aika käydä heittämässä talviturkki. Hyppään satama-altaaseen ja kauhon kylmässä vedessä kohti parin sadan metrin päässä olevaa saarta. Saaressa on vanha tuulimylly ja satoja kevään houkuttelemia lokkeja. Lokit rääkyvät ja syöksähtelevät kohti uhkaavaa uimaria mutta en anna sen häiritä. Nousen rannalle ja alan rähisemään viattomille linnuille. Ärsytetyt linnut tekevät minkä osaavat ja minä jään seisomaan valkoiseen sateeseen. 


sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen kulttuuria ja urheilua: Happoradio pitkäperjantaina, Kups lankalauantaina


 
Pitkäperjantaita vietettiin Happoradion tahdissa Ravintola Tähdessä. Ennen keikkaa pidimme juustoillan. Erilaisia gouda-, home- ym. juustoja, suolakeksiä, viikunahilloa ja punaviiniä. Välimeren Gouda osoittautui suosikiksi, eli voin suositella muillekin.  


Showtime oli vasta klo 00.00. Nuorempana tämä ei haitannut mitään, mutta näillä kymmenillä ajankohta on auttamatta liian myöhäinen. Ehkä tästä syystä Happoradio ei vaikuttanut niin hyvälle kuin pari vuotta sitten Kuopion Viinijuhlilla. Väsymys vei tämän vanhuksen kuuntelufiilistä.


Hyvinhän bändi veti joka tapauksessa. En ole kuullut uudelta levyltä kuin hittisinglen Sinä ja hän, joten muu uusi materiaali oli neitseellistä meikäläisen korville. Uudet biisit vaikuttivat tutulle ja turvalliselle Happoradiolle. Bändillä on oma, tunnistettava soundi ja samaa teemaa on pyöritetty levystä toiseen. Ei siinä mitään. Mitäpä sitä pyörää uudestaan keksimään, kun vanhakin kelpaa yleisölle.



Keikan herkkä hetki oli Puhu äänellä jonka kuulen. Koko sali lauloi kertosäettä kuorossa,  minä mukaan lukien. Hieno parisuhde –anthem miehen ja naisen välisistä eroista. Nerokas sanoitus. 






Paikkana Tähti ei ole ihan meikäläisen makuun. Kyseessä on yökerho ja yleisö ja ikäjakauma sen mukaista. Jos samat neliöt saisi siirrettyä Henry’s Pubiin, olisi lopputuloksena täydellinen rock klubi. Mutta kaikkea ei voi saada.



Lankalauantaina oli vuorossa urheilua. Kups aloitti veikkausliiga kauden kotipelit ottelulla Pietarsaaren Jaroa vastaan. Savon Sanomissa hehkutettiin joukkueen hyvää puolustuspeliä edellisessä Suomen cupin ottelussa. Aivan turhaan.

Tällä kertaa lippu olisi voinut olla puolitangossa

Myöhästyin vaimon kanssa pelin alusta kuusi minuuttia, ja taululla oli jo vierasjohto 0-1. Pelin alussa oli hiljainen hetki Aulis Rytkösen muistolle ja Kups pelasi mustat surunauhat käsivarsissa. Itse peli ei tuonut kunniaa edesmenneelle Kups –ikonille. Ehdimme istua kymmenisen minuuttia paikallaan kun Jaro sai vapaan paikan ja kenenkään Kups-puolustajan estelemättä meni 0-2 johtoon. Ei näin.

Puoliajalla kävimme alakerran Paitsiobaarissa huurteisella. Baarista on heikko näkyvyys kentälle, eikä toista päätyä nähnyt ollenkaan, koska aidan edessä seisoi parinkymmenen hengen äänekäs Kupsfani joukkio. Joukko yltyi huutamaan mielipiteensä valmentajalle: ”Missä on tulos, Pekonen ulos!!” Jaron tehdessä 0-3 osuman mieslaumasta kuului sydäntäsärkevä rääkäisy: ”Ariiiiiiii (Ari Lahti, Kupsin omistaja). Avaaaa silmäsiiiiiiii!” Kun Jaro pamautti 0-4 muuttui sävy vielä kovemmaksi: ”Pekonen. Eroa. Nyt!”


 Koska itse peli meni penkin alle, oli viihdyttävää seurata tätä oheistoimintaa. Pelin alussa taaksemme istui kaksi teinityttöä, joista toinen katsoi ihmeissään Kupsin pelaajia: ”Ketä noi keltapukuiset ovat?”  Mihinkähän tytöt luulivat liput ostaneensa?

Pientä iloa toi Miikka Ilon suoritus toisen puoliajan loppupuolella. Miikka nousi vasenta laitaa aivan katsomo-osamme edessä, pääsi puolittain läpi ja roikotti iloisen maalin yli Jaron maalivahdin. Olisi toivonut ilon tarttuvan myös muihin Kupsin pelaajiin, mutta sen sijaan Ilo tarttui Jaron pelaajaan jälkitilanteessa, otti suoran punaisen ja lensi ulos kentältä. Loppu olikin sitten ilotonta peliä. Peli-iloa kotijoukkueelle ei syttynyt missään vaiheessa. Matsi päättyi vieraiden voittoon 1-4.


Ilolle punainen kortti. Ei paljon iloittu. Tässä oli tämän pääsiäisen Ilo
-sanoma.