sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Arvoituksen jäljillä: Kuopion Telkkistenlahden kivirauniot

Kävelimme kauniina kesäkuun iltapäivänä Kuopion Itkonniemellä ja kuljimme rantapolkua Kelloniemeen päin. Pienen lahden jälkeen tulimme metsäiselle niemelle, jossa kasvoi isoja mäntyjä. Rinteellä, kuivassa kangasmaastossa näkyi erikoinen kivirakennelma. 





Lähempää tarkasteltuna ilmeni, että rinteessä oli useita kivimuurilla rajattuja terasseja, portaita ja tie. Kasvillisuudesta päätellen rakenteet olivat vanhoja, sillä paksut puut kasvoivat osittain kivimuurien päällä. Paikka vaikutti mielenkiintoiselle ja mystiselle. Mitä nuo rakennelmat ovat ja miksi ne on aikoinaan hylätty ja jätetty luonnon armoille?








Googlettelu ei antanut vastausta arvoitukseen, joten päätin kääntyä asiantuntijoiden puoleen ja laitoin sähköpostia kulttuurihistoriallinenmuseo@kuopio.fi. Vastaus tuli jo seuraavana päivänä:

"Kiitos viestistäsi. Jos nyt puhutaan Telkkistenlahden alueesta, kyseessä ovat vanhan muotopuutarhan jäänteet.

Eli alueella sijaitsevat vanhan puutarhan jäännökset, jotka on suojeltu muuna kulttuuriperintökohteena eli kohde ei ole muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös, mutta sen säilyttäminen on perusteltua historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintöarvojen takia. Muihin arkeologisiin kulttuuriperintökohteisiin sisältyy pääasiassa 1800-luvulle ja 1900-luvun alkuun ajoittuvia jäännöksiä.






Kuopion kaupunki vuokrasi 2,65 hehtaarin tontin vuonna 1894 Axel Timgrenille. Timgren vaikutti aikoinaan Suomen Pankissa ja hänen isänsä oli hovineuvos Oskar Timgren. Axel Timgren rakennutti tontille pitsihuvilan jonka myöhemmin omisti rouva Viola Ranin, kauppaneuvos Raninin vaimo. Myöhemmin huvila toimi Viola Raninin testamentin mukaan lasten kesäsiirtolana 1950-luvulle saakka. Huvila oli tuossa vaiheessa Kuopion kaupungin ja huvilan annettiin rapistua ja se purettiin 1970-luvulla.

Puutarhan oli suunnitellut ilmeisesti Mårten Stenius. Muotopuutarha käsittää kohti itää/itäkaakkoa olevan rinteen joka on noin 40 asteen kulmassa. Puutarha on pengerretty suuria kiviä käyttäen. Perimätiedon mukaan kivet olisivat alun perin jostakin Suomen sodan (1808-1809) aikaisesta puolustusrakennelmasta.






Paikka on nykyisin metsittynyt. Rinteessä on useita kiviterasseja, joilla on kasvatettu erilaisia kukkia ja pensaita. Nykyisin sankka männikkö ja kuusikko peittää paikan ja suuret puut murtavat kylmämuurattuja muureja. Alueella on myös jäljellä kiviportaita ja rantapolun järvenpuoleinen rantamuuri on tehty ilmeisesti kylmämuuraamalla. Alueella sijaitsee pieni saari ja sinne on tehty kivistä muuraten laituri. Laituri on toiminut kulkuväylänä saareen missä on löydettävissä huvimajan tai uimalan kivijalat. Jäät ovat tuhonneet laiturirakennetta, mutta se on selvästi nähtävissä ja kuljettavissa kuivin jaloin saareen.

Itse huvila on sijainnut tasanteella rinteen yläpuolella. Yhden terassin leveys oli noin 4 metriä. Maa-aines on ilmeisesti tuotu muualta koska rinne vaikuttaa olevan moreenia. Alueelta voi löytää vielä joitakin puutarhakasvien karkulaisia; syreeni, metsäruusu (?) ja sinivuokkoja (ei luontainen alueella)."

Kuva huvilasta 1800-1900 luvun taitteessa. Kuva: Victor Barsokevitsch

Paikan arvoitus siis ratkesi mutta museon vastaus herätti lisää kysymyksiä. Kuka oli paikan alkuperäinen omistaja Axel Timgren? Entä kuka oli Viola Ranin ja miksi hän testamenttasi komean huvilan lasten kesäsiirtolaksi? Tapausta piti tutkia lisää.

Timgren-sukua yhteiskuvassa Kuopiossa n. vuosina 1890-1891. Axel Timgren takarivissä oikealla. Kuva: Victor Barsokewitsch

Vuodesta 1894 alkaen niemi oli vuokralla Suomen pankissa työskentelevällä Axel Timgrenillä ja sotatuomari Axel Argillanderilla, joiden huviloiden piirrustukset kaupungin rahatoimikamari hyväksyi samana vuonna. Hongikkoiselle mäelle rakennettiin komea huvila ja rannalle toinen, punamullattu hirsirakennus. Argillanderin osuus siirtyi P.E. Raninille vuonna 1900 ja Timgrenin osuus Viola Raninille vuonna 1907. 

Viola ja P. E. Ranin verannan edustalla kahvipöydän ääressä. 1895-1900 Kuva: Victor Barsokevitsch. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Mutta miksi Viola Ranin lahjoitti huvilat yleishyödylliseen käyttöön? Viola oli aikansa suuri hyväntekijä, jonka maine on jäänyt historian varjoon. Hän oli tunnetun kuopiolaisen tukkukauppiaan ja laivanvarustajan Gustaf Raninin pojan, Petterin vaimo. Viola ja Petter olivat lapseton pari, joten Viola saattoi käyttää aikaansa ja varallisuuttansa lasten hyväksi. Lasten lisäksi hevoset ja koirat olivat Violan sydäntä lähellä.  

Viola Ranin. Kuva Viola Ranin Säätiön kotisivulta. 

Viola syntyi Hämeen Nastolassa vuonna 1867 ja luki ylioppilaaksi Kuopiossa vuonna 1891. Hän meni naimisiin Petter Raninin kanssa ja jo avioliiton alkuvaiheessa vuonna 1895 puolisot tekivät keskinäisen testamentin. He ehtivät asua avioliittonsa aikana sekä Turussa että Kuopiossa ja tiettävästi myös Helsingissä. Miehensä kuoleman jälkeen vuonna 1906 Viola Ranin teki testamenttiin lisäyksen, jonka mukaan hän kieltäytyi ottamasta vastaan sitä omaisuutta, jonka hänen miehensä oli perinyt omalta isältään.

Pojat purkavat lastauskuormaa laivasta maille, lasten kesäsiirtola Telkkistenlahdella 23.09.1908 Kuopio. Kuva: Victor Barsokevitsch

Ensimmäiset suunnitelmat Viola Raninin säätiöstä mainitaan vuonna 1919 laaditussa yksityiskohtaisessa testamentissa. Siinä on neljätoista pykälää eri yksityishenkilöille osoitetusta perinnöstä sekä lahjoituksista yhdistyksille ja museoille. Miehensä kuoleman jälkeen Viola lahjoitti kaksi Telkkistenlahdella sijainnutta huvilaa lasten kesäsiirtolatoimintaa varten. Viola Ranin asui viimeiset vuotensa kahden kotiapulaisensa kanssa ja kuoli Kauniaisissa 8. helmikuuta 1951. Säätiö valvoo hänen testamenttinsa toteuttamista. 

Kesäsiirtola Telkkistenlahti Kuopio 23.06.1908. Pojat lakaisevat pihaa. Kuva Victor Barsokevitsch

Telkkistenlahden rakennelmat ovat vain muisto menneestä, mutta Viola Raninin säätiö jatkaa hyväntekeväisyystoimintaa tänäkin päivänä. Säätiön omaisuus on noin 6,8 miljoonaa euroa. Säätiön hallitus kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa jakamaan tukea järjestöille, joiden toiminta on säätiön sääntöjen ja hallituksen käsityksen mukaan Viola Raninin tarkoitusperien mukaisia. Avustuksia jaetaan vuosittain noin 150 000-250 000 euroa.

Viola Raninin huonekaluja on näytteillä Kuopion Korttelimuseossa.

Lähteet:

Kuopion kaupungin rakennushistoria - Helena Riekki

Telkkistenlahti tänään. 

9 kommenttia:

  1. Olipa upea selostus lenkkipolultani. Kiitos

    VastaaPoista
  2. Ole hyvä :) Oli mielenkiintoista tutkia paikan historiaa. Raunioilla on komea menneisyys.

    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä tietopaketista! Onpa uskomattoman hieno historia tällä alueella. Olen vuosikausia ihmetellyt, että mistä rakennelmat ovat peräisin. Nyt selvisi ja täytyy käydä unelmoimassa pitsihuvilan paikalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno historia tosiaan ja hienot rauniot! Harmi vaan, ettei paikka säilynyt tähän päivään. Muistot vain jäi mutta hyvä että edes ne.

      Poista
  4. Joo,tästä keskusteltiin "parlamentissa".Silloin tietoa ei ollut nellään.Mutta näin asiat selviävät. Kiitos Eijalle probleeman selvittämisestä !

    VastaaPoista
  5. Tämäpä mielenkiintoinen historiapaketti ja tarina, kiitos. Joskus Itkoniemellä käydessäni ihmettelin kivipenkereitä metsässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :) Joo, nuo rauniot oli niin kiehtovia että piti rueta tutkimaan. Samalla sai hetken olla oman elämänsä Indiana Jones ;D

      Poista
  6. Olin lapsena kesäsiirtolaisena ensin Sirkkulassa ja sitten Telkossa 50 luvun lopulla ennen kuin kesäsiirtola siirtyi Virranniemelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä mielenkiintoista! Onko sinulla erityisiä muistoja tuolta ajalta?

      Poista