Jokainen osaa piirtää

Nuoruudessani Suonenjoella ei ollut graffiteja. Wikipedia tietää kertoa, että nykymuodossaan graffiti syntyi 1970-luvun alussa New Yorkissa. Eurooppaan se levisi 1980-luvulla.

Toki minunkin kouluaikaan piirroksia ja kirjoituksia löytyi koulujen pulpeteista ja vessojen seiniltä, mutta niitä ei kyllä voinut kutsua graffiteiksi. 90 prosenttia kuvista esitti ihmisen sukuelimiä ja tekstit olivat lyhyitä, ilmoitusluonteisia toteamuksia tyyliin: "arska on homo" tai "tiina antaa kaikille". 

Väitän että jokainen, jolla on toimiva käsi, osaa piirtää. Samalla lailla kuin jokainen ihminen osaa laulaa. Laulun suhteen karaoke on vapauttanut ihmiset toteuttamaan itseään kukin omalla tyylillään. Toimisiko sama myös piirtämisessä?

Heitän villin idean: järjestäkää piirustuskaraoke-ilta. Osallistujat voivat pientä korvausta vastaan saada kynät ja paperia ja sitten ei muuta kuin tuhertamaan. Koska karaoke-esityksessä useimmat tarvitsevat rohkaisua, tilaisuus voidaan toteuttaa anniskeluravintolassa. 

Konsepti toimisi näin: Kenenkään ei tarvitse nousta lavalle, vaan jokainen piirtää paikallaan, nauttii virvokkeita ja vaihtaa ajatuksia muiden läsnäolijoiden kanssa. Lopuksi teokset esitellään yksi kerrallaan, taiteilija kertoo kuvan tarinan ja yleisö taputtaa ja kannustaa. Veikkaan, että moni yllättyy positiivisesti omista kyvyistään. Pääasia on kuitenkin se, että kaikki saavat olla luovia ja pitää hauskaa.

Valokuvat on otettu elokuussa 2020 Kuopion vanhasta uimahallirakennuksesta, joka annettiin graffitiharrastajien käyttöön vähän ennen purkamista. Rakennus kuvineen hävitettiin kuukausi myöhemmin.

Tehtävä Kuopiossa: ensimmäinen kuvauspäivä

Oli kipakka tammikuinen pakkaspäivä. Mittari näytti – 27 c. Pakkasimme pojan kanssa varusteet ja valmistauduimme lähtöön. Edessä oli salainen tehtävä, hys hys –missio. Varusteisiin kuuluivat kamera, kamerateline ja erinäisiä tarvikkeita. Sitten ei muuta kuin menoksi.

Kiertelimme kaupungilla neljä tuntia ja pysähdyimme silloin tällöin kuvaamaan. Poikani viritti kamerajalan, asetteli kameran paikalleen ja räpsi fotoja sekä kuvasi videokuvaa Kuopion katunäkymistä. Ei meillä oikeasti mitään suunnitelmaa ollut, kunhan vain käveltiin ristiin rastiin ja tallensimme mielenkiintoisia paikkoja ja maisemia. Yllättävää, miten erilaiselta tämä kotikaupunki näytti kameran linssin läpi!

Vanhan apteekin talosta (Kauppakatu 18) löytyi kaksi pientä pirua. Pirut ovat syntyneet vuonna 1882, eli ne ovat väijyneet pahaa-aavistamattomia ohikulkijoita jo 135 vuotta. Savolaisessa kivitalossa ei ole enkeleitä.

Kuopion torin vieressä on entinen Anttilan rakennus, nykyisin nimeltään Vihtori. Vihtorin takaseinässä on varsinaisen Vihtorin eli Victor Barsokevitschin valokuvia 1800 -1900 -lukujen vaihteen kuopiolaisista. Barsokevitsch aloitti valokuvaamon 1880-luvulla ja lopetettuaan vuonna 1927 lahjoitti negatiiviarkistonsa Kuopion Luonnon Ystäväin yhdistykselle. Yli 70.000:n lasinegatiivin kokoelma toimitettiin myöhemmin Kuopion museolle. 

Olisi erikoista nähdä joku oma sukulainen vuosisadan takaa Käsityökadun seinustalla.

Kauppahallin seinältä bongasimme erinäisiä lintuja, nisäkkäitä, kaloja ja äyriäisiä. Lepakot huomasin ensimmäisen kerran. Kauppahallin kaksoisovista löytyy kaksi vihreää, tyyliteltyä nahkasiipeä.

Iloisen jälleennäkemisen: Nalliainen on tullut takaisin! Kerroin Nalliaisen ryöstöstä pari vuotta sitten. Onneksi taiteilija teki uuden ja tällä kertaa kaveri on laitettu penkkiin kiinni niin että pysyy. Toivottavasti.

Kuopio on kalakukkokaupunki. On siis luonnollista, että Kuopiosta löytyy myös maailman suurin kalakukko, graffitina. Meikäläinen kukkoilee kuvassa ihan vain mittasuhteen vuoksi.

Kuopion sankaripuiston hautausmaalta löytyy hautakiviä 1800-luvulta saakka. Mustavalkoinen valokuva auttaa pääsemään entisajan tunnelmaan.

Pakkanen oli niin kipakka, että junatkin jäätyivät paikalleen...

Välillä painuttiin sisätiloihin lämmittelemään. Pakkanen meinasi kohmettaa kuvaajan sormet. Tässä seistään rautatieaseman alikulkukäytävässä. Poikani kuvaa ja meikä kuvaa kuvaajaa.

Kirjoitin viime syksynä Haapaniemen pysäköintitalon graffiteista.

Michael Jacksonin kuolema oli lavastettu. Kaveri löytyy vangittuna Haapaniemen pysäköintitalon kellarista. Tämä lienee yksi CIA:n ulkomaille perustetuista salaisista vankityrmistä.

Kierroksen lopuksi palasimme 1900-luvun Savoon, eli menimme Ravintola Sampoon. Suomen, ja ehkä koko maailman paras muikkuravintola. Edellisestä reissusta Sampoon tässä: Muikkuja, rockia, viiniä.

Seinällä olevassa Taistelevat Metsot -taulussa on reikä. Legenda kertoo, että kyseessä on ampumavälikohtauksen satoa joskus menneiltä vuosikymmeniltä. Taulu on jäljitelmä, enkä ole niin varma luodinreiänkään aitoudesta.

Pääruuaksi otin savumuikkuvaenaat smetanassa. Voin suositella lämpimästi. Jos olet terveysintoilija, jätä tämä satsi väliin.

Jäläkiruuaksi Sampon suklaapaestikas. Kyllä, se pikkusen hyvempi jäläkiruoka.

On maku ja kalorit kohdillaan. Suosittelen tätäkin lämpimästi.

Tämä shotti jäi testaamatta. Ehkä ensi kerralla.

Ensimmäinen kuvauspäivä jäi lyhyeksi. Muutimme suunnitelmia, koska moni paikka oli loppiaisen vuoksi kiinni. Eli tarina jatkuu seuraavassa numerossa...

Haapaniemenkadun pysäköintitalon graffitit

Kuopion Haapaniemenkadun pysäköintitalo on ollut kiinnostanut tutustumiskohteena jo jonkun aikaa. Ei kuulosta kovin eksoottiselta. Itse betonirakennuksesta ei kiksejä saa, mutta halli pitää sisällään mielenkiintoista nähtävää. Nimittäin graffiteja.

Pari vuotta sitten lenkillä kiinnostuin kuvaamaan alikulkutunneleiden graffiteja ja tein postauksen Nykyajan kalliomaalaukset. Pysäköintitalon graffitit ovat hieman toista luokkaa, sillä ne on tehty luvan kanssa ja asialla ovat olleet alan ammattilaiset. Hienoja kuvia neljässä eri kerroksessa. 

Jos tällainen vanha pieru voi jotain kritiikkiä tekijöille antaa, niin se koskisi kuvien aihepiiriä. Erilaisten tyyliteltyjen kirjoitusten tekeminen on varmasti sinällään haasteellista, mutta katsojalle ne eivät paljoa anna. Kun vieri vieressä on koristeellinen sana toisensa perään, iskee tavalliseen tallaajaan väsymys. Tässäkin tapauksessa pysäköintitalon graffitit, jotka esittivät jotain, jäivät parhaiten mieleen. Kannattaa keskittyä aiheeseen ja kehittää taitoa enemmän kuvalliseen ilmaisuun ja jättää tekstit vähemmälle. Ottakaa mallia Banksysta.  

Graffiteja voi käydä katsomassa myös syyspimeällä. Parkkihalli on valaistu.

Pysäköintitalolla järjestetään Taidevartti syyslomaviikon keskiviikkona 19.10. klo 13. Kuopion taidemuseon järjestämä tapahtuma on ilmainen ja siinä tutustutaan graffititeoksiin oppaana Katutaideyhdistys Urbaani ry:n Jyri Väisänen. Vastaavia taidevartteja pidetään loka- ja marraskuussa joka toinen keskiviikko klo 13. Aikataulu on töissä käyvälle haastava, mutta pitää yrittää ujuttautua joku kerta mukaan. 

Tämä "betonibonsai" on hauska yksityiskohta muuten harmaassa kiviseinässä