Joulukalenteri 12. luukku: Kirje joulupukille

Penkkiurheilun ystäville joulu tuli tänä vuonna etuajassa: Leijonat voittivat MM-kultaa Bratislavassa, Liverpool otti Champions Leaguen mestaruuden neljäntoista vuoden tauon jälkeen, Kups voitti Suomenmestaruuden ja Huuhkajat pääsevät ensimmäisen kerran jalkapallon EM-kisoihin ensi keväänä.

Tälle vuodelle toiveet ovat siis toteutuneet yli odotusten. Kirjoitin pukille kirjeen ensi vuotta silmällä pitäen:

Rakas Joulupukki

Suomen mäkihyppy on aivan perseestä. Tarkoitan että sieltä ja syvältä. Tämän alennustilan takia Janne Ahonenkin kääntyisi haudassaan, ellei sattuisi olemaan elossa. No Matti Nykästä varmasti v***ttaa pilven reunalla. Voisitko joulupukki tuoda meidän hyppääjille kovan paketin tekniikkaa ja pari pehmeää paketillista onnea. Ja jos hypyt ei tästä parane, tuo niille vuoden päästä risuja.

Matti Nykänen astumassa armeijan palvelukseen. 1984 Kuvaaja: Kai Honkanen. www.Finna.fi

Suomen kestävyysjuoksu on aivan hanurista. Juha Väätäisen, Lasse Virenin, Kaarlo Maaningan ja Martti Vainion jälkeen ei ole ollut kuin yksittäisiä valonpilkahduksia: joku maratonvoitto ja keskimatkan mestaruus mutta siinä kaikki. Voisitko joulupukki tuoda kestävyysjuoksijoille hullunkiiltoa silmään ja korkeanpaikanleirillä rehellisin keinoin hankittua happirikasta verta suoniin. Minulle riittää, jos joku suomalainen juoksee ensi keväänä Tokiossa kultaa sekä viidentuhannen että kymmenentuhannenmetrin juoksussa. Ihan niin kuin Lasse aikoinaan. Ja voihan siihen päälle lätkäistä vielä Maratonin olympiavoiton. Onnistuihan se Paavo Nurmeltakin.

Suomi-Ruotsi yleisurheilun maaottelu Stadionilla. Lasse Viren johtaa. Kuva: 1980 Helsinki
Valokuvaaja: Pasanen Reijo. www.Finna.fi

Kuopio Kalpa konttaa pahasti. Jotain tartteis tehdä ja nopeasti. Voisitko joulupukki tuoda Kalpalle pari kentällistä maailmanluokan tähtihyökkääjiä ja pari kivenkovaa pakkiparia. Heitä siihen mukaan vielä valmentaja Jukka Jalonen, että saadaan oikein iso ralli päälle. Mulle riittää, että toukokuussa Niiralanmontun kattoon ripustetaan SM-liigan mestaruusviiri.

Satakunnan kansa 7.2.1949. Kuvaaja Sven Raita. www.Finna.fi

Ja lopuksi sitten tämän Kuopion murheenkryyni ja häpeäpilkku, eli Mölymäen Savon Sanomat Areena. Hallitsevalla suomenmestarilla on koko Veikkausliigan surkein kotiareena. Vain yhdellä puolella kenttää on katettu katsomo ja toisella puolella aurinkokatsomoksi ristitty puupenkkihökötys. Ai että hävettää! Voisitko joulupukki käydä muutaman kuopiolaisen isorikkaan taskuilla ja tuoda puuttuvat miljoonat uuden jalkapallostadionin rakentamista varten. Kyllä niitä raharikkaita täältä löytyy. Ja voithan sinä piipahtaa tullessas vaikka Siilinjärven kautta. Siellä asuu tätä nykyä 50 kappaletta Eurojackpot-miljonäärejä. Luulis heidän sukanvarresta jotain löytyvän.

01.05.1972 Helsinki, Hakaniementori, Valokuvaaja Rista Eeva. www.Finna.fi

 

Nuku yö ulkona

Vastaan ennen kuin ehditte kysyä, että ei. Rouva ei laittanut minua ulkoruokintaan vaan lähdin vapaaehtoisesti. Suomen Latu ry mainosti netissä "Nuku yö ulkona" tapahtumaa Tiilikkajärven kansallispuistossa ja pyysin poikaa mukaan telttailemaan. Elokuisena lauantaina pakkasimme rinkat ja suuntasimme kokan kohti Rautavaaraa.

Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee Ylä-Savossa Rautavaaralla. Kartta: Luontoon.fi

Tarkemmin ajatellen vaimo kyllä ehdotti minulle tätä sanoen: toi on ihan sun juttu. Hän ei kuitenkaan itse ilmoittautunut mukaan. Onko tässä sittenkin joku viesti rivien välissä: nuku yösi ulkona...

Miksun kanssa reissussa, jälleen kerran

Tiilikkajärven eteläpuoli on tuttu parin vuoden takaa. Postasin reissusta tässä. Tällä kertaa suuntasimme Pohjoisniemelle ja tarkemmin ottaen Kosevaan, jossa on maastoleirintään sopivat fasiliteetit: puucee, liiteri ja tulipaikka.

Koseva

Puuceen säppinä oli veikeä puuhauki.

Kenttäkeittiö.

Kosevan telttakylä.

Paikalle saapui parikymmentä telttakuntaa lapsiperheitä ja vanhempaa porukkaa. Päivä oli rento. Paistoimme nuotion ääressä makkaraa, kävimme kävelemässä niemen kärjessä ja Miksu kävi uimassa.

Pohjoisniemen kärki. Etelässä oleva Kalmaniemi on vain parinsadan metrin päässä. Järvi on kuulemma niin matala, että yli pääsee kahlaamalla. Jäi kokeilematta.

Miksu testaa järviveden lämpöä.

Niemen kärkeen saapui kaksi kaverusta, jotka olivat liikkeellä kanooteilla. He kertoivat, että Tiilikkajärven etelärannalla Venäjänhiekalla majoittui samaan aikaan satakunta opiskelijaa telttoineen ja meno oli hieman railakkaampaa kuin meillä.

Tämä olisi ollut mielenkiintoinen nähtävyys. Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 18. toukokuuta 1595 Täyssinässä Venäjällä. Uusi valtakuntien välinen raja kulki halki Suomen ja merkittiin maastoon rajakivillä. Tämä rajakivi sijaitsee keskellä järveä.

Rajakivi on jossain tuolla. Olisi tarvittu venettä.

Yö oli säkkipimeä mutta kohtuullisen lämmin. Makuupussissa tarkeni hyvin. Tosin ohuella makuualustalla nukkuminen kostautui jälkikäteen ja lonkka kipuili kunnolla. Ensi kerralla pitää ottaa pehmustetta mukaan. Jenkkakahvat eivät yksistään riitä patjan korvikkeeksi.

Niemellä on useita upeita hiekkarantoja.

 

Aamunuotiolla pääpuheenaihe oli Siilinjärvelle osunut Eurojackpotin päävoitto: Viidenkymmenen hengen porukka voitti yhteensä huikeat 92 miljoonaa euroa! Porukkakuponki oli tehty paikallisessa K-Supermarketissa ja joku tiesi kertoa, että yhteensä seitsemän työntekijää irtisanoi itsensä voiton jälkeen. 1,8 miljoonaa on jo sellainen potti, että työnteko ei välttämättä enää maistu.

Meidän porukka tuumasi, että tällä leirillä ei taida olla yhtään miljonääriä. Vanhemmat miehet heittivät toisilleen savolaista herjaa:
- Vuan ootko sinä voittanut, kun noin hövelisti tarjoat muille kahvia?
- Näytäppä, onko sulla repussa kultainen kuksa!

Meikäläinenkin uskalsi aamu-uinnille. Vesi ei ollut niin kylmää kun pelkäsin.

Kävellessämme rinkka selässä vaivaiset kaksi kilometriä parkkipaikalta telttapaikalle huomasin, että kuntoni on päässyt pahasti rapistumaan. Siitä heräsi ajatus, että tarttis tehdä jotain. Nykyään PT:t ovat kuulemma suosittuja. Semmoinen henkilökohtainen apu, joka auttaa liikunnassa ja urheilusuorituksissa. Lämpenin aiheelle ja kyselin tutuilta kokemuksia, kunnes tajusin käsittäneeni asian "vähän" väärin. PT on lyhenne personal trainerista, ei personal trailerista.

Mutta kyllä personal trailer varmaan telttayön voittaisi.

Personal trailer (kuva: Pixabay)

Kuopion juoksuhaudat vuodelta 1915

Talvella kävin Kuopion museossa ja törmäsin savolaisiin juoksuhautoihin. Siitä se ajatus sitten lähti. Juoksuhaudat sijaitsevat Siilinjärven Vuorelassa, Itkolantien molemmin puolin. Puolustusasemia rakennettiin Venäjän armeijan toimesta vuonna 1915 viivyttämään Saksan armeijan mahdollista hyökkäystä Pohjanlahden rannikolta Suomen suurruhtinaskunnan läpi Pietariin.

(lähde: www.pohjois-savonmuisti.fi)

Kuvassa ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisten rakentamat puolustusasemat Suomen suurruhtinaskunnassa

 

(kuva: Mäntyharjunverkkomuseo.com)

Ensimmäisen maailmansodan taisteluhauta tositoimissa. Kuva Ranskan ja Saksan taistelukentiltä.

Aikani harhailtua löysin juoksuhaudat aivan tien vierestä. Itse linnoitusrakennukset on purettu jo aikoja sitten ja jäljellä on vain valli ja hieman umpeen kasvaneet juoksuhaudat. Puolustuslinja sijaitsee niityn laidalla, metsäisen rinteen päällä, eli se oli ihanteellinen paikka ottaa vastaan avomaastossa hyökkäävä vihollinen. Vihollista ei koskaan tullut ja ensimmäinen maailmansota päätyi Suomen osalta itsenäistymiseen.

Vuorelan juoksuhautoja

Siinä sateessa seistessä mietin, että olisipa hienoa haravoida haudat metallinpaljastimella. Tosin joku on varmasti jo ehtinyt tehdä niin. Olen seurannut telkkarin aarteenetsijöitä ja haaveillut huikeiden aarteiden löytämisestä. 

Juoksuhaudat sijaitsevat korkealla rinteellä. Ihanteellinen paikka puolustuslinjalle.

Kerroin vaimolle uusimmat eläkepäivien suunnitelmani: hankin metallinpaljastimen ja alan tutkia lähiympäristöä muinaismuistojen kiilto silmissä. Sitten lähetän kerran kuukaudessa Kansallismuseolle laatikollisen löydöksiä ja kiihkeä kirjeen, jossa toivon löytöjeni saattavan Savon historian aivan uuteen valoon. Kansallismuseon vastaus kirjeeseeni voi olla tällainen:

Herra Kunnegut!

Kiitos jälleen kerran löydöslaatikosta. Tällä(kään) kertaa löydöksissä ei ollut mitään arvokasta. Arvelitte, että uusin kolikkolöytönne todistaa Kuopion lähellä olleen roomalaisten sotilaslinnoituksen vuonna 4 ennen ajanlaskun alkua. Löydössä oleva roomalainen numero ei kuitenkaan tarkoita vuosilukua, vaan kyseessä on olutpullon korkki.

Walk on

Oli lauantaiaamu kun vein vaimon töihin ja sain älynväläyksen: Lähden junalla Siilinjärvelle ja kävelen sieltä 24 kilometriä takaisin kotiin. Vaimo oli ällistynyt ja totesi, että mulla on todellakin viidenkympinvillitys päällä. ”Tosin en valita kun se ilmenee noin. Parempi että juokset pitkin maanteitä, etkä vieraiden naisten perässä.”

Lauantai-aamujunassa oli tilaa

Kallansillat junasta nähtynä

Kun olin heittänyt vaimon töihin palasin kotiin ja pakkasin repun. Rautatieasemalle on reilu kilometri matkaa. Kun kävelin aamuista katua asemalle, ei liikkeellä ollut muita kuin laitapuolen kulkijat ja minä. Rännikadulla vastaan raahustaneet kodittomat loivat tunnelman kuin olisin ollut Walking Dead –tv-sarjan kuvauksissa. Samanlaisin loivaliikkeisiä zombieita putkahti esiin sieltä täältä matkalla ties minne.  

Paluu Kuopioon alkaa

Aamukahdeksan junaan ei ollut tunkua. Junalippu maksoi vaivaiset kolme euroa ja matka kesti reilun vartin. Siilinjärvellä hyppäsin pois kyydistä, heitin repun selkään ja lähdin paluumatkalle. Ilma oli kylmä mutta kirkas, aivan optimaalinen ”pienelle” kävelylenkille.

Kasurilan rinteet oli jo suljettu

Matkalla näin jäniksen ja perhosentoukan. Jänis oli liian nopea kameralle, joten tässä kuva siilikehrääjän toukasta.

Tällaista reissuahan ei voi tehdä somettamatta. Jo neljän kilometrin jälkeen otin selfien Kasurilan laskettelurinteiden luona ja laitoin sen facebookiin. Kymmenen kilometrin jälkeen kuvasin pienen videopätkän. Kahdenkymmenen kilometrin jälkeen tulin Kallansilloille ja pysähdyin vähän pidemmäksi aikaa syömään eväitä ja kuvaamaan keväistä aamua ja maisemia. Fiilis oli erinomainen eikä jaloissa tuntunut miltään. Matka tuntui melkein liian lyhyelle.

Kallavedestä oli jäät lähteneet. Vihdoinkin

Mökkisaari Puijontorninäkymällä

Kun reissua oli jäljellä enää pari kilometriä tein ratkaisevan virheen. Päätin kiertää Itkonniemen kautta, jolloin matka piteni n. kolme kilometriä. Jo vartin kävelyn jälkeen aavistin, että nyt taisi tulla ahnehdittua. Reidet alkoivat krampata ja viimeinen juomapullo hupeni ennen aikojaan. Viimeiset kilometrit muuttuivat reippaasta lenkistä eloonjäämistaisteluksi. Miksi helvetissä minä lähdin tätä kiertotietä, kun olisin jo kotona?

Voikukkia, varma kevään merkki

Kilometri ennen kotia sattui uskomaton yhteensattuma. Kun suu kuivana, reidet hoosiannaan huutaen tökin robottimaisesti eteenpäin, korvanapeissa alkoi soida U2. Kuuntelin viimeiset viisi kilometriä omaa soittolistaa randomilla. Voimien ehtyessä U2:n Bono alkoi laulamaan minulle: Walk on.

Walk on

Walk on

You stay safe tonight

Ja minähän kävelin, koska Bono niin kehotti. Kummallista, minkälainen voima mielellä voi olla. Tuon viimeisen kilometrin aikana en tuntenut kramppeja, en janoa enkä väsymystä. Minä vain kävelin U2:n tahtiin ja ihastelin, miten mahtavalta aamu tuntui. Kotona heitin lenkkarit jalasta, heittäydyin sohvalle ja laitoin vaimolle viestin, että 27 kilometriä suoritettu. Viidenkympinvillitys saa aikaan hienoja asioita.

What the heck is Kuopio?

If You visit to East Finland, You may wonder about the names of places. Almost all of them mean something. So if You travel in Savo or Karelia, here are some translations of names for You.

Map 1: Upper Savo and Karelia

1. Vieremä = Landslide

2. Jyrkkä = Radical

3. Valtimo =  Artery

4. Iisalmi = E-strait. Would be cool if the name is Iilahti = E-bay in English

5. Koirakoski = Dog rapids

6. Pajukoski = Willow rapids

7. Ronkeli = Picky

8. Kiljuva = Screaming

9. Matovaara = Wormdanger

10. Rautavaara = Irondanger

11. Lapinlahti = Laplands Bay

12. Varpaisjärvi = On tiptoe Lake

13. Pajulahti = Willowbay

14. Saunalahti = Saunabay

15. Siilinjärvi = Hedgehogs Lake

There's a little village near Siilinjärvi called Pöljä = Idiot in English. True story.

16. Juankoski = Juan rapids. Named after Juan Carlos the King of Spain. Just kidding...

17. Kaavi = Scrape

18. Kivilahti = Stonebay

Map 2: Inland Savo and Karelia

1. Savonlinna = Savo Castle

2. Kesälahti = Summerbay

3. Haukivuori = Pike mountain

4. Rantasalmi = Beachstrait

5. Enonkoski = Uncles rapids

6. Savonranta = Savo Beach

7. Kangaslampi = Fabric pond

8. Varkaus = Stealing. According to the law it should be located between the pilfering and robbery.

9. Pieksämäki = Knock about Hill

10. Sorsakoski = Duck rapids

11. Leppävirta = Alder stream

12. Heinävesi = Haywater

13. Liperi = Lovage

14. Jerusalemi = Jerusalem. Yes, it's here.

15. Joensuu = Rivers mouth

16. Rautalampi = Ironpond

17. Suonenjoki = Veinriver

18. Outokumpu = Strange Knoll. It also means a big stomach: Oh my, You have an Outokumpu!

19. Kontioranta = Bear Beach

20. Kontiolahti = Bear Bay

21. Eno = Uncle

252. Uimaharju =  Swimming ridge

23. Polvijärvi = Kneelake

24. Tuusniemi = Come on Cape

25. Riistavesi = Chasewater

26 Kuopio = Copy with U. Well not really. Kuopio doesn't mean anything.

Taisteluhautoja Savon sydämessä

Kulutin eilen sateista päivää Kuopion museossa. Keskiviikkoisin museoon pääsee veikkauskortilla ilmaiseksi. Kummallisin uusi tieto oli, että Kuopion ympäristössä sijaitsee venäläisten rakentamia juoksuhautoja ja taistelupesäkkeitä. Sata vuotta sitten olimme osa Venäjää, mutta mitä taisteluhaudat tekevät sisämaassa kaukana silloisen valtakunnan rajoista?  Se selviää kohta.

Kuopion museossa ei kävijää vedetä nenästä. Päinvastoin.

Kuopion museorakennus on jo itsessään nähtävyys. Kivinen jugendlinna rakennettiin vuonna 1907 nimenomaan museoksi. Linna keskellä kaupunkia, tykkään. Tällä kertaa jätin luonnonhistoriallisen osaston väliin ja marssin suoraan yläkertaan tutkimaan kulttuurihistoriallisia kokoelmia. Ensimmäisessä huoneessa törmäsin venäläisiin sotilaisiin, juoksuhautoihin ja konekivääripesäkkeeseen. Näyttelyn nimi on Ensimmäisellä puolustuslinjalla. 1. maailmansodan jäljet Pohjois-Savossa. 

Vuonna 1915 Venäjä taisteli Saksaa ja Itävalta-Unkaria vastaan. Ilmassa leijui uhka Saksan hyökkäämisestä Suomen halki valtakunnan pääkaupunkiin Pietariin. Sisä-Suomessa aloitettiin linnoitustyöt. Läntisin, ns. ensimmäinen puolustuslinja kulki Pohjois-Savon kautta. Siihen kuului juoksuhaudat ja kenttälinnoitukset Siilinjärven Hanhimäellä ja Tervon Vallikankaalla, viidenkymmenen kilometrin säteellä Kuopiosta. Tarkoituksena oli pysäyttää mahdollinen Lännestä tuleva saksalaisinvaasio, ennen kuin vihollinen pääsee etenemään Pietariin asti.

 

Pontentiaalinen vihollinen. Kuva: Pixabay

Tervon juoksuhaudat olivat pitkään unohduksissa, kunnes everstiluutnantti Pertti Huttunen teki vuonna 2008 aloitteen niiden kunnostamisesta matkakohteeksi. Tänä vuonna Tervon kunnanvaltuusto esitti 10 000 euron määrärahaa konekivääripesäkkeen ja yhdyshaudan jäljitelmien rakentamiseen. Aloite herätti hilpeyttä, sillä nythän eletään vilkasta kuntaliitosten aikaa. Vallikankaalle rakennettu sotahistoriallinen matkakohde sijaitsee Tervon ja Kuopioon liittyneen Karttulan rajalla. Tervon kunnanhallituksen puheenjohtaja vitsaili hankkeesta facebookissa:

Olenhan minä aina tiennyt, että käymme tiukkaa taistelua pienen kunnan olemassaolon puolesta, mutta ensimmäisen kerran teimme määrärahavarauksen konekivääripesäkettä varten.

Lähde: Savon Sanomat

Museossa oli konekivääripesäkkeen malli. Tällainen tulee Tervon ja Karttulan rajalle.

Savossa ei käyty ensimmäistäkään taistelua ja maailmansodan jälkeen paikalliset käyttivät linnoitusten materiaalit rakennustarpeiksi. Mielenkiintoista, miten ensimmäinen maailmansota on vaikuttanut myös täällä. Ensi kesänä on tarkoitus tutustua juoksuhautoihin paikan päällä.

Ruotsinvallan aikaisia aseita. Museon kokoelma.

Kuopion museon savutupa

Savutuvat olivat yleisiä asumuksia Pohjois-Savossa. Kun tupaa lämmitettiin, savu tuprusi vapaasti sisälle huoneeseen. Hyvin rakennetuissa ja 4-5 m korkuisissa tuvissa lämmitysvaiheen aikana savu leijaili niin korkealla, että ihmiset pystyivät kävelemään suorina savun heitä häiritsemättä. Savuton tila saattoi olla jopa n. 1,5-2 m. Matalimmissa ja huonommin rakennetuissa tuvissa savu saattoi laskeutua hyvinkin alas. Tällöin sisälle jääneet ihmiset joutuivat painautumaan lattialle pitkäkseen odottaessaan savun poistumista.

Lähde: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 

Tältä näytti ensimmäinen, puinen Puijontorni vuonna 1856.

70-luvun matkailua

70-luvulla oli hauskan nimisiä telttoja.

Alli Karvosen kahvikauppa

Tuoreet pavut lajiteltuna omiin laareihinsa

Alli Karvosen kahvikauppa Kuopion museossa. Kahvikauppa toimi Puijonkadulla vuosina 1933 - 1969. Ennen vanhaa nuoret saivat luvan juoda kahvia vasta kun olivat käyneet rippikoulun.

Ruotsin ja Venäjän vallan vaikutus näkyi aikoinaan katujen nimissä ja virastotalojen kylteissä

Museon tornissa oleva näyttelytila

 

Lignell  & Piispasen alkoholitehdas on toiminut Kuopiossa vuodesta 1852. Olennainen osa paikkakunnan yrityshistoriaa.

Stipendiaatit keräsivät museolle lähiseudulta kulttuuriin liittyviä asioita ja esineitä.