Tuli bongattua Suomen korkein vapaana virtaava koski,
Korkeakoski Maaningalla. Kuopiosta matkaa tuli n. 60 kilometriä ja paikka on
helppo löytää. Sinisen tien varressa on kyltit ja koski sijaitsee vain
kilometrin päässä päätieltä. Aurinko paistoi ja paikalla oli toistakymmentä
autoa ja paljon ihmisiä.
Korkeakoski on komeimmillaan näin keväällä kun lumi alkaa
sulaa. Koskelle on rakennettu näköalapaikkoja ja katettuja polkuja. Kosken
yläjuoksulla olevalta näköalapaikalta on huikea maisema alas rotkoon. Koski
putoaa melkein pystysuoraan 36 metrin matkan. Savolaiset ovat tunnetusti
liioittelijoita, joten pitkään kosken korkeudeksi ilmoitettiin kymmenen metriä
enemmän.
Rotkoon johtaa portaat, jotka olivat lumen ja jään peitossa.
Eli kävelykengillä alas ei ollut mitään asiaan. Kompuroin alas muutaman muun
kanssa ja pääsin rotkon pohjalle, jossa oli vielä paksu lumipeitto ja
viileämpää kuin ylhäällä. Otin kuvia ja pidin pienen evästauon. Voileipä
maistui luonnonhelmassa hyvälle mutta termarimuki oli auennut ja kahvit
kaatuneet suojapussiin, joten se siitä kahvista. Parkkipaikalla sijaitseva
kesäkahvila oli kiinni, joten siitäkään ei ollut apua.
Korkeakosken luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1947. Alueen
voi kiertää Kanjonin kierros –luontopolulla jonka pituus on n. 3,5 km.
Kanjonissa oli niin paljon lunta, että näin huhtikuussa kierros ei tuntunut
mielekkäälle. Pitää tulla kesällä uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti