Asumme kerrostalossa, joten portaiden kiipeäminen kauppakassit käsissä ei ole mielekästä. Vaimo kertoi huomanneensa oudon hajun heti kun meni hissiin. Paskahan siellä haisi ja oikein kammottava sellainen. Ilmeisesti edellinen matkustaja ei onnistunut pidättelemään tai ei vain välittänyt, ja tuloksena oli myrkytetty metallikoppi. Kohtuullisen kuvottavaa.
Tästä ei vielä jutunjuurta syntynyt, mutta sitten sama toistui meikäläisen kohdalla. Lähdin aamulla käyttämään koiraa ulkona ja jouduin tilaamaan hissin, koska mopsi ei portaisiin suostu. Hissi pysähtyi kohdalle, liukuovet aukesivat ja koira ryntäsi sisälle. Seurasin perässä ja välittömästi sieraimiin tunkeutui vahva pierun haju. Ennen kuin hissin ovi sulkeutui, kuulin porraskäytävän ulko-oven sulkeutuvan. Hissipiereskelijä meni juuri ulos! Saavuin ulos auttamatta myöhässä, eikä kerrostaloterroristia enää näkynyt. Eli se siitä ja seuraavaa kertaa odotellessa.
Teini-iässä minulla oli kaveri, joka harrasti piereskelyä väkijoukoissa. Hän saattoi hakeutua keikkapaikalla kovimpaan tungokseen, heitti ilmoille hiljaisen leijan ja jäi sitten tarkkailemaan ihmisten reaktioita. Tuolloin temppu oli meistä kavereista hillittömän hauska, mutta vuodet on vierineet ja pieruhuumori väljähtänyt iän myötä.
En usko, että Hissipiereskelijä lukee tätä blogia mutta jos jostain ihmeen syystä näin kävisi, niin minulla on vain yksi pyyntö: väännä ne leijat ensi kerralla kotonasi tai vasta ulkona raittiissa ilmassa. Ehkä kannattaisi kiinnittää myös huomiota siihen, mitä syöt. Säästä meidät hissikanssamatkustajat suolistokaasuiltasi.
Kuvat: Pixabay. com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti