Marraskuu

Oli kylmä ja pimeä marraskuinen ilta, kun tapasin Peran Kievarissa. Se oli hänen kantapaikka. Olimme saman ikäisiä, mutta Pera näytti kymmenen vuotta vanhemmalta. Kuningas alkoholi oli jättänyt jälkensä.

Muistin vielä nuoren Peran, jonka kanssa joimme talvella kaljaa luistelukopin takana. Peran rituaali oli tarttua pulloon kaksin käsin kuin voimannostaja, vetää syvään henkeä ja juoda sitten pitkä, pulputtava kulaus jota seurasi röyhtäys ja irvistys. Pera inhosi kaljan makua. Ei inhonnut enää. Istahdin tiskille Peran viereen ja kuulin kaverin tilaavan tuttuun tapaansa: North State ja Long Drink. Hän lausui molemmat tuotemerkit huvittavan huolellisesti (Nooth Steit ja Lond Drink), lähes brittimäisesti. Oli aika jututtaa entistä koulukaveria.

- Morjens Pera. Mitä kuuluu? Miten marraskuu on sujunut?

- Marraskuu, eilen torin laitaan kasvoi mandoliinipuu.

- Niinkö? Mitähän tuo mahtoi tarkoittaa? Mitä siitä mandoliinipuusta?

- Marraskuu, nyt on sen kuoreen kirjoitettu beibi i love you.

- Niinpä niin. Ootko töissä vai lomilla? Aattelin vain että mitä teet täällä keskellä viikkoa?
- Mä kapakassa juopottelin sylissäni dinosauriin luu.

Peran jutut olivat niin pehmeitä, etten ymmärtänyt niistä sanaakaan. Hänellä oli rypyttömät kasvot mutta se johtui viinapöhöstä. Muistin Peran seurustelleen pitkään Kertun kanssa, joten kysäisin, miten heillä menee. Olivat kuulemma eronneet.

- Näen Kertun aina välillä kun käyn marketeilla. Voin välittää sulta terveisiä jos haluat. Onko sulla jotain, mitä haluaisit sanoa Kertulle?

- Marraskuu, tänään huoneeni mä sotkin kun sua taas niin ikävöin.

- Eihän se helppoa ole eron jälkeen. Mutta älä vaivu murheeseen. Elämä menee eteenpäin, vaikka nyt ei siltä tuntuisikaan.
- Nyt kaipuun kaatopaikkaa täällä kuivakurkku rotta isännöi.

- Niinpä niin.

Pera oli humalassa jo tullessani, mutta Long Drinkin jälkeen hänen juttunsa muuttuivat yhä kummallisemmiksi. Koetin vähän piristää kaveria ja viedä ajatuksia positiivisempiin asioihin.

- Vieläkö olet käynyt metsällä? Muistelen, että olit kova metsämies nuorempana. Onko tänä syksynä tullut hirviä?

- Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun kaipuun kaljakori kilisee.

- Entäs ootko käynyt linnustamassa? Täällähän on hyvät lintuvesistöt. Ootko saanut sorsia?
- Yli taivaan päivät niin kuin varisparvi raahautuu.

- Vai semmosia lintuja. Tainnut ero viedä sulta kaikki voimat.
- Mua vaivaa ikävistä ikävin milloin beibi palaat takaisin.

- Voi olla, että Kerttu ei tule enää takaisin. Sun pitää nyt vain ryhdistäytyä ja alkaa vaikka liikkumaan. Laita korkki kiinni.

- Etkö tiedä voi yksinäisen miehen viedä marraskuu?

- Ei kannata vaipua itsetuhoisiin ajatuksiin. Kyllä se päivä paistaa joskus, usko pois.

On vaikea lohduttaa lohdutonta juoppoa, joka on hukuttanut elämänsä alkoholiin. Siinä tilanteessa ei mikään muu enää merkitse mitään. Pera oli vain varjo entisestä, eikä sen illan jutut edenneet mihinkään. Saattaa olla, ettei hän seuraavana aamuna muistanut koko keskusteluamme.

- Ootko katsonut Vain Elämää? Anssi Kela oli aivan huippu! Vieläkö muistat Mikan faijan BMW:n? Biisi soi joka autoradiossa yötä päivää.

- Marraskuu, taas TV syliin paiskoo palavia halkojaan.

- Tosi tv:tähän se tahtoo nykyään olla. Toista se oli meidän nuoruudessa. Kaikki on muuttunut, eikä meinaa oikein mukana pysyä.
- Marraskuu, käy ihmiskunta sormi suussa kansakouluaan.

- Hyvin sanottu. Sormi suussa tässä tahtoo olla itse kullakin. Jos ei pysy kehityksen mukana, putoaa helposti pois ja syrjäytyy. Toivottavasti sulla on jotain kiinnekohtia elämässä. Tuo pullonpohjan tuijottelu ei ole elämää.
- Vaan eihän täällä liekit uhkaa täällä pikkuhiljaa pohjaan poltetaan.

- Kyllähän se burn out tahtoo uhata nykyään jokaista, joka ei osaa hellittää. Sunkin pitää hellittää Pera. Hellittää siitä Kertusta ja päästää irti. Niin on parempi.

- Marraskuu, kaiken tämän keskellä sua hiljaa ikävöin.

- Tiedän. Voi olla, että Kerttukin ikävöi sua, mutta teillä meni miten meni ja nyt on aika siirtyä eteenpäin. Kai sulla on ystäviä? Joku, jonka kanssa jutella ja jakaa murheet, ettei tarvitse yksin kaikkea kestää.
- Mä Topin kanssa kellarilla ristinollaa pelaan päivin öin.

Sen illan jälkeen aavistin, että en näkisi Peraa enää muualla kuin lehdessä. Ja niinhän siinä sitten kävi. Parin kuukauden päästä hänen nimensä oli paikallislehden kakkossivulla, muiden kuolinilmoitusten joukossa.

(Peran vuorosanat on Miljoonasateen kappaleesta: Marraskuu)