Onko järkee vai ei?

Hiihdon MM-kisat Oberstdorfissa on sitten taputeltu. Lopputuloksissa Norja kahmi 13 kultaa, 11 hopeaa ja 6 pronssia. Toisena mitalitaulukossa oleva Itävalta 4 kultaa, 1 hopea ja 2 pronssia. Muu maailma sai yhteensä 11 kultaa. Norja siis putsasi mitalipöydän.

Oberstdorf. Kuva Pixabay

Mitenkähän tämän nyt sanoisi nätisti? Sleepy Sleepers julkaisi 80-luvulla hittibiisin Onko järkee vai ei? Sellainen fiilis tästä väistämättä jää. Miten yksi maa voi olla noin ylivoimainen? Miten kaikki muut voivat olla niin kaukana takamatkalla? Mikä on Norjan salaisuus?

Kuva: Pixabay

En ole naiivi urheilun puhtauden suhteen. Kun kyseessä on isot rahat, treenaamisessa käytetään kaikkia mahdollisia keinoja ja varmasti osin myös niitä kiellettyjä. Mutta ilman käryjä on turha lähteä spekuloimaan tai syyttämään vuonomaata vilpistä. Varsinkaan meillä ei ole varaa hurskastella tässä asiassa. Suomalaisen puhtaan hiihtourheilun myytti haudattiin Lahden MM-kisojen kuuteen dopingkäryyn vuonna 2001.

Kuva: Pixabay

Millä Norjan etumatka saadaan kiinni? Uusilla säännöillä. Heitän tässä muutaman idean Kansainvälisen hiihtoliiton suuntaan. Saa käyttää:

Sääntöuudistus no 1: Norjasta saa osallistua vain yksi urheilija per laji.

Tämä ei toisi muutosta siihen, että Norja kahmii edelleen eniten mestaruuksia. Jäisipähän kuitenkin ne Norjan kaksois- ja kolmoisvoitot pois ja muillekin hopeaa ja pronssia jaettaviksi. Mitali lämmittää aina. Sitä paitsi jos tämä sääntö koskisi myös viestihiihtoja, Norja olisi auttamatta ulkona viestien mitalikamppailuista.

Sääntöuudistus no 2: Norjalaisille sakkopisteitä ja -sekunteja

Jos ensimmäinen uudistus ei mene läpi, niin kokeillaan sitten tätä. Kun kyseessä on norjalainen urheilija, hänelle annettaan lähdössä ns. sakkosekunteja tai -pisteitä. Mäkihypyssä norjalaiselta vähennettään 5 pistettä per hyppy. Hiihdon sprinttimatkoilla norjalaisen lopputulokseen lisätään 2 sekuntia, keskimatkoilla 20 sekuntia ja pitkillä matkoilla 2 minuuttia. Tosin näilläkin sakkosekunneilla Therese Johaug voittaisi Oberstdorfissa kolme kultaa henkilökohtaisilta matkoilta.

Sääntöuudistus no 3: Järjestetään MM-kisat ilman Norjaa

Jos norjalaiset eivät suostu ehdotuksiin 1 ja 2, muut maat voivat järjestää erilliset MM-kisat, jonne turskanpurijoita ei kutsuta. Nimetään ne vaikka Hiihdon ykkösdivarin MM-kisoiksi. Ilman norjalaisia olisimme saaneet kultaa parisprintistä (Ristomatti Hakola ja Joni Mäki) sekä yhdistetystä (Ilkka Herola). Miettikää! Mitä väliä, vaikka voitot tulisivat ilman maailman parhaita (norjalaisia) kilpailijoita. Pääasia että Maamme-laulu soi ja torilla tavataan.

Veikko Hakulinen Salpausselän kisoissa 1957. Kuvaaja Erkki Halme. Finna.fi