Yesterday evening I was walking with my dog when I saw
something incredible: Bigfoot tracks! I have heard rumors about it since I was
a child. They say that big, hairy ape lives in the Kuopio mountains and
sometimes it comes down to search for food.
Amazing! I put some pictures here so You can see it too. Now
I believe those legends are true. I’m also a bit scared. It’s creepy that some
monster lives near Your home. Have to investigate some more.
Sunnuntaina vietettiin Minna Canthin päivää ja Kuopio sai
arvovaltaiset vieraat: Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio. Pariskunnan
pystyi bongaamaan livenä puoli kahdelta järjestetyssä tapahtumassa mualiman
navassa eli Kuopion torilla.
Paljastetaan tässä yksi vaalisalaisuus: Edellisissä
pressanvaaleissa äänestin Saulin kilpailijaa. Tappio tuli mutta ei harmita
yhtään. Niinistö on ollut jämäkkä ja fiksu presidentti. Sauli piti puheen EU:n
puolustamisesta, koulukiusaamiseen puuttumisesta ja yleensä ottaen lähimmäisen
auttamisesta. Mielenkiintoista settiä, jossa ei ollut paljoa löysää. Pari
kevennystä kuului asiaan ja ensimmäinen oli presidentin tervehdys torikansalle
paikallisella murteella: Hyvvee päevee!
Niinistön puhetta kuunnellessa en voinut olla miettimättä miltä tuntuisi, jos meillä olisi toisenlainen presidentti. Vaikea kuvitella, että Sauli paasaisi
muurista Venäjän rajalle ja hokisi: Suomi ensin! Tuo Trumpin jargonia on niin
kaukana meidän todellisuudesta, että puhe saattaisi aiheuttaa hilpeyttä. Tai sitten ei. Aina on ihmisiä, jotka ovat populismille
otollista maaperää.
Kiitos käynnistä Sauli ja tervetuloa uudestaan. Suomesta on tullut maailmalle
monenlaista miehenmallia: on Mannerheim, Mika Häkkinen, Teemu Selänne ja Tom
of Finland. Onneksi meillä on presidenttinä Sauli of Finland: mies jolla on jalat maassa ja järki päässä.
Siitä on reilu kolme vuotta, kun Depeche Mode valloitti Hartwall Areenan. Pitkäaikainen fanitus sai kruunun upealla keikalla. 2013
ilmestynyt Delta Machine on soinut siitä
asti enempi ja vähempi aktiivisesti levylautasella. Kunnes uusi albumi Spirit putkahti maailmaan.
Päätin tällä kertaa uppoutua syvemmälle Depeche Moden
maailmaan. Sen lisäksi että yhtye tekee lähes täydellistä mollipoppia, heidän
sanoitukset uivat syvissä ja synkissä vesissä. Juuri tuo synkkyys on kiehtonut
minua alusta lähtien. Se, miten bändi julistaa mm. ateismin ilosanomaa
kappaleissa Blasphemous Rumours ja Personal Jesus. Kuuntelin siis uuden
albumin ja otin selvää, mikä bändiä tällä kertaa riivaa.
Going Backwards
Aloitusraita on vihainen saarna siitä, miten me ihmiset
olemme taantuneet. Havainto on tässä ajassa naulan kantaan. Olemme menettäneet
sielumme ja palanneet elämään luolamiehen menttaliteetilla. Ammumme taivaalle
sateliitit, jotka välittävät reaaliajassa kuvaa kuolemasta ja kauheuksista. Miten
reagoimme? ”We feel nothing inside”.
Niin totta.
Where’s the
Revolution
Revolution jatkaa ihmiskunnan sättimistä. Kuka tekee
päätökset, sinä vai uskontosi? Sinä vai hallituksesi?
”Where’s the
revolution
Come on People, You’re
letting me down”
Dave on pettynyt ihmisiin. Meitä kusetetaan, käytetään
hyväksi, tuhotaan ja alistetaan. Mutta missä on vallankumous? Miksei kukaan
nouse vallitsevaa järjestelmää vastaan? Lopuksi Dave hokee ja maanittelee:
”The Train is coming
Get on board”
Muutoksen juna tulee ja Depeche Mode pyytää kaikkia mukaan.
Tule nyt, tule nyt.
The Worst Crime
Toivo on mennyt. Meillä oli aikaa, mutta teimme kuitenkin
pahimman rikoksen. Ja nyt väkijoukko odottaa lynkkausta, johon he itse ovat
syypäitä.
Mikä tuo pahin rikos voi olla? Apatia, saamattomuus,
piittaamattomuus, laiminlyönti. Voimme syyttää valemediaa, johtajia ja
olosuhteita, mutta perimmäinen kysymys kuuluu: Miksi emme tehneet mitään, kun
kaikki tapahtui? Jälkiviisaana etsimme syntipukkeja ja tuomitsemme heidät
kuolemaan, vaikka koko apaattinen yhteiskunta antoi kaiken tapahtua. ”We did the worst Crime”.
Scum
Scum on jo suoraa, säälimätöntä sättimistä. Kun tähän
pisteeseen on tultu, Dave haistattaa paskat kaikille. Hey Scum! Hei paska, mitä olet koskaan tehnyt kenenkään puolesta?
Et mitään. Et saanut elämäsi aikana mitään hyvää aikaiseksi ja lopulta
kadotit oman poikasi. Älä tule mulle selittämään. Ota ase kauniiseen käteen
ja ammu itsesi. ”Hey Scum. Pull the
Trigger!”.
You Move
Viidennessä kappaleessa siirrytään yhteiskunnallisista
aiheista parisuhteen raadollisuuteen. Dave kuulostaa kylmältä ja kiihottuneelta
hokiessaan ”I like the way You Move”.
Suhde on ohi, menetetty mahdollisuus vaivaa naista ja hän haluaa vielä
keskustella, miten kaikki olisi voinut mennä. Miestä ei kiinnosta. Hän ei halua
enää sitoutua, mutta pitää edelleen naisen muuveista ja on valmis panemaan.
Cover Me
Tätä biisiä kuunnellessa koin oivalluksen:
Tämähän tapahtuu Suomessa! Tarkemmin sanottuna Lapissa. Parisuhde on uppoamassa
ja viimeisenä pelastusrenkaana he päättävät vielä kerran etsiä suojaa
toisistaan. Ei auta, koska sekä parisuhde että ilmasto ovat pakkasen
puolella. He ovat kahdestaan revontulien maassa: ”Way up here with the Northern Lights”.
”I picture us in
another life, where we all superstars”
Eternal
Martin Goren hymnimäinen Eternal
on makaaberi maailmanlopun rakkauslaulu. Poor
little one, hän laulaa eloonjääneelle. Musta pilvi nousee ja taivaalta
sataa radioaktiivista vettä. Maailmanlopun kynnyksellä Martin kertoo olevansa
naista varten ja rakastavansa häntä ”kuten kuka tahansa mies tekisi”. ”I’ll be there for You always. You are my
Eternal Love”.
Levyn ainoassa rakkauslaulussa kaksi onnetonta rakastaa
toisiaan, koska vaihtoehtoja ei enää ole.
Poison Heart
Myrkkysydän on kuin Black Jazzia. Uusi musiikkikategoria,
New Orleans kohtaa hautajaiset.
”You know it’s time to
breakup
You’ll always be alone”.
Mies tiesi alusta lähtien, että nainen on myrkkyä. Silti hän
lähti tämän mukaan, tietäen että kaikki tulee vielä päättymään. Mikä ajoi
miehen parisuhteeseen? Maailman paras pano?
So much Love
Nimestään huolimatta tämä on albumin häiritsevin biisi. ”There is so much love in me” jyrää niin
ahdistavasti, että kuulijan hälytyskellot alkavat soida.
”You can despise me
Demonise me
It satisfies me so”
Onko kyseessä sadistinen hyväksikäyttäjä? Ahdistelija?
Stalkkeri? Sarjaraiskaaja? Melko usein Depeche Moden kappaleisiin kätkeytyy
jotain pervoa ja kieroa. Tämä on yksi niistä.
Poorman
”Hey there’s no news
Poorman’s still got
the blues
Corporations get the
breaks
keeping almost
everything they make”.
Nyt ollaan bluesissa. Mikään ei muuttunutkaan. Melodia ja
lyriikka ovat lannistuneita, toteavia: Näin se vain menee. Köyhät köyhtyvät ja
rikkaat rikastuvat, valitettavasti.
No More (This is the
Last Time)
Parisuhde on ohi. Valheet ja virheet ovat tehneet
tehtävänsä. Mutta lopussa on kuitenkin jotain lohduttavaa: lupaus uudesta
alusta.
”This is the last time
I say Goodbye.
The last time
then We won’t have to
lie”.
Our crimes will pass
us by
Crimes, they always
fade and die
All those memories,
all our pain
slowly dissapear like
a falling rain”.
Fail
Viimeisellä raidalla Martin Gore vielä toteaa, että me
ollaan menty metsään. Mutta kappale on melodialtaan melkein duurissa.
Sarkastista ristiriitaa?
”Oh, we’re fucked
Oh, we’re failed”
Depeche Mode on ollut vihainen ennenkin, mutta nyt lyriikat
tuntuvat kumpuavan reaalielämästä ja yhteiskunnan kokemista mullistuksista.
Soiko kappaleissa jopa katkeruus Brexitistä? Tulkinta jää kuulijan vastuulle.
Joka tapauksessa albumin sanoma on: Meillä on valinnanvapaus. Tiedämme mikä on
oikein ja väärin. Tästä huolimatta olemme vaipuneet koomaan ja antaneet
maailman luisua tuhon partaalle. Syy ei ole kasvottomissa voimissa vaan meissä.
Missä on vallankumous?
On aika juhlia maamme tunnetuinta suojeluspyhimystä: Pyhää Urhoa.
Nautitaan suomalaisesta ruuasta, juomasta ja sosiaalisesta
kanssakäymisestä. Unohtamatta siinä sivussa harsonohutta päiväkänniä ja
perisuomalaista karaokea Olen Suomalaisineen ja Aikuisine Naisineen.
Pieni kertaus niille jotka eivät satu muistamaan, mistä on kysymys:
Pyhän Urhon legendassa kerrotaan, miten Urho pelasti Suomen viinitarhat
heinäsirkoilta. Sirkat terrorisoivat viiniviljelyksiä ja söivät satoa.
Urho tuli ja hääti sirkat huutamalla: Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen!
Siispä kaikki illalla kaupungille paikallaolijoiden spontaanisti
improvisoimaan paraatiin. Pukeutukaa asianmukaisesti vihreään ja
violettiin, ottakaa muoviatrain ja pussillinen lelusirkkoja mukaan ja
eikun menoksi. Paraati seikkailkoon pitkin katuja, äänekkäänä,
ystävällisenä ja iloisena sekamelskana. Jokaisessa kadunkulmassa
kajautetaan ilmoille kolmikertaisen Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen! –huuto.
Niin kummalliselle kuin se tuntuukin, tämä juhlapäivä on paljon tunnetumpi Yhdysvalloissa ja Kanadassa kuin meillä Suomessa. Tässä Yle.fi -juttu aiheesta.
Jokavuotinen tarkastus takana ja hylsy tuli. Eipä tuo mikään
ihme ole. Ajoneuvoni täyttää 19 vuotta joten vikoja löytyy aina. Tällä kertaa
pari läpiruostunutta paikkaa, jotka pitää hitsata.
On se raadollista. Vähän kuin itse menisi
terveystarkastukseen ja terkkari koputtelisi ”helman alta” suonikohjut ja
peräpukamat puhki. Lopuksi toteaisi, että nämä sun pitää korjauttaa ja
kuukauden päästä jälkitarkastus.
Hieman asiaa sivuten: Tässä pari katsastukseen liittyvää kotimaista elokuvaa, suosittelen!
Matti Ijäs: Katsastus (1988)
Matti Onttonen: Kätkäläinen (1980)
Autossa on siis ruostevikoja ja ajajalla korkea kolestroli.
Pikkuvikoja jotka saa korjattua tai ainakin kuriin. Hitsaushomman saa
teetätettyä muilla mutta kuka muuttaisi minun puolesta ruokailutottumuksia ja
liikkuisi enemmän? Anybody? Olen valmis kuulemaan ehdotuksia.
Edellinen Berliinin muurin metsästys meni metsään, joten
päätin muuttaa lähestymistapaa. Tällä kertaa lähdin etsimään muurinpätkää ”mantereen”
puolelta, eli kävelin Itkonniemeen bongaamaan nähtävyyttä. Savon Sanomien
jutussa kerrottiin, että muuri sijaitsee Kuopiossa Jeld-Wen ovitehtaan alueella. Otin
mukaan repullisen tutkimusmatkailija-asennetta ja lähdin matkaan.
Vaikka olen asunut Kuopiossa jo melkein puolet elämästäni löytyy
vieläkin paikkoja, joissa en ole käynyt. Itkonniemen teollisuusalue on yksi sellaisista. Marssin pitkin Sammonkatua kunnes saavuin portille jossa luki:
TEHDASALUE, asiaton oleskelu kielletty.
Marssin portista sisään, koska kielto ei koskenut minua. Olinhan tullut ihan
asiakseni etsimään ja kuvaamaan Berliinin muurin pätkää. Kuljin
parkkipaikan päästä päähän ja nuuskin paikkoja. Odotin, että hetkellä millä hyvänsä paikalle
kurvaa partioauto ja pari gorillaa raudoittaa minut. Mutta eihän Suomessa toimita niin. Jos olisin tehdasvakoilija, sain
vakoilla teollisuusalueella kaikessa rauhassa. Ehkä syynä ole se, ettei
parkkipaikalla ollut paljoa vakoiltavaa.
Mutta missä pirussa se muuri lymyili? Ei jälkeäkään eli samanlainen pettymys kuin edellisenä päivänä. Palasin takasin tehdasalueen
portille ja poistuin alueelta. Vieressä oli toinen firma, jonka pihalla sijaitsi eräänlainen aidalla varustettu näköalatasanne. Hetken mielijohteesta päätin
kävellä aidan viereen ottamaan kuvia järvimaisemasta. Kun vilkaisin tasanteelta
alas, meinasin hihkaista ääneen: Berliinin muuri! Siellä se oli, yksinäinen
betonielementti ovitehtaan pihan perillä. Käännyin kannoillani
ja palasin uudestaan oleskelemaan asiattomasti kielletyllä alueella.
Siellä se on!
Berliinin muurin pätkä oli aika mitäänsanomaton, harmaa, rei’ille
porattu betonimöhkäle. Juuri sellainen, jonka ohittaa helposti kiinnittämättä
sen kummemmin huomiota. Tehtaan tekninen päälikkö Paavo Lampinen tuotatti elementin vuonna 1989 Berliinistä laivalla ja
rekalla. Talotehtaan vieraille on jaettu muistoksi muurinpaloja aitoustodistuksen kera. Itse asiassa nuo poratut reiät antavat nähtävyyteen pienen taiteellisen vaikutelman.
Aivan kuin möhkäleeseen olisi ammuttu sarjatulta jollain
Hollywood-avaruusaseella.
Berliinin
muuri rakennettiin 13.08.1961 eristämään Länsi-Berliini ympäröivästä
Itä-Saksasta. Itä-Saksa kuului kommunistiseen leiriin ja vuoteen 1961 mennessä
2,7 miljoonaa DDR:läistä oli paennut Länsi-Berliinin kautta länteen.
Muuri teki loikkaamiselle lopun melkein kolmeksi vuosikymmeneksi, kunnes
9.11.1989 pitkien mielenosoitusten jälkeen 155 kilometriä pitkä muuri murtui lopullisesti.
Olin tyytäväinen löytööni. Tunsin itseni seikkailijaksi, ja seikkailu löytyi vain kolmen kilometrin päästä kotoa.
Pari anekdoottia muuriin liittyen: Berliinissä varsinaista
muuria on jäljellä enää muutama kilometri. Muualta maailmasta muuria löytyy mm.
Australian Camberrasta, Portugalin Fatimasta, Meksiko Citystä, Indonesia
Jakartasta ja Tongasta. Berlin Story-kustantamon toimitusjohtaja Enno Louze on
arvioinut, että pieninä matkamuistopaloina myytynä 3,5 m x 1,2 m kokoisen
elementin arvo on n. 150.000 €. Eli Kuopion elementin 3,5 x 0,8 m hinta
olisi n. 100.000 €. Jos ovitehtaalle tulee akuutti kassavaje, muurinpaloja
myymällä talous saadaan pikaisesti paikattua.
If You visit to East Finland, You may wonder about the names of places. Almost all of them mean something. So if You travel in Savo or Karelia, here are some translations of names for You.
Map 1: Upper Savo and Karelia
1. Vieremä = Landslide
2. Jyrkkä = Radical
3. Valtimo = Artery
4. Iisalmi = E-strait. Would be cool if the name is Iilahti = E-bay in English
5. Koirakoski = Dog rapids
6. Pajukoski = Willow rapids
7. Ronkeli = Picky
8. Kiljuva = Screaming
9. Matovaara = Wormdanger
10. Rautavaara = Irondanger
11. Lapinlahti = Laplands Bay
12. Varpaisjärvi = On tiptoe Lake
13. Pajulahti = Willowbay
14. Saunalahti = Saunabay
15. Siilinjärvi = Hedgehogs Lake
There's a little village near Siilinjärvi called Pöljä = Idiot in English. True story.
16. Juankoski = Juan rapids. Named after Juan Carlos the King of Spain. Just kidding...
17. Kaavi = Scrape
18. Kivilahti = Stonebay
Map 2: Inland Savo and Karelia
1. Savonlinna = Savo Castle
2. Kesälahti = Summerbay
3. Haukivuori = Pike mountain
4. Rantasalmi = Beachstrait
5. Enonkoski = Uncles rapids
6. Savonranta = Savo Beach
7. Kangaslampi = Fabric pond
8. Varkaus = Stealing. According to the law it should be located between the pilfering and robbery.
9. Pieksämäki = Knock about Hill
10. Sorsakoski = Duck rapids
11. Leppävirta = Alder stream
12. Heinävesi = Haywater
13. Liperi = Lovage
14. Jerusalemi = Jerusalem. Yes, it's here.
15. Joensuu = Rivers mouth
16. Rautalampi = Ironpond
17. Suonenjoki = Veinriver
18. Outokumpu = Strange Knoll. It also means a big stomach: Oh my, You have an Outokumpu!
19. Kontioranta = Bear Beach
20. Kontiolahti = Bear Bay
21. Eno = Uncle
252. Uimaharju = Swimming ridge
23. Polvijärvi = Kneelake
24. Tuusniemi = Come on Cape
25. Riistavesi = Chasewater
26 Kuopio = Copy with U. Well not really. Kuopio doesn't mean anything.
