Olutta Raaseporin linnassa

Raaseporin linna elokuussa 2021

Tiesittekö, että ennen vanhaa juotiin 4 - 5 litraa olutta per nenä per päivä? Tämä tarina on tosi. Tämä käy ilmi entisaikojen tilinpitokirjoista, joita on säilynyt mm. Raaseporin linnan ajoilta 1500-luvulta. Aikamoista! Moiseen tissutteluun oli ihan järkevä syy, sillä keskiajalla vesi ei ollut välttämättä juomakelpoista. Kun Raaseporin linna aikoinaan 1300-luvulla rakennettiin kalliosaarelle, sitä ympäröivä Raaseporinjoki toimi linnan viemärinä: vesivessa tarkoitti paskomista virtaavaan veteen ja samoihin aaltoihin heitettiin muukin yhdyskuntajäte. Olut oli siis vettä terveellisempi vaihtoehto.

.

Raaseporin linna, fasadi 1500-luvulla. Tussipiirros Svante Magnus Schjerfbeck 1887. Kuva: Finna.fi

Näin bissen ystävänä kiinnosti, minkälaista olutta linnan panimossa valmistettiin. Keskiajan yhteiskunta oli hierarkinen ja se näkyi myös tässä asiassa. Oluet jaoteltiin yhteiskuntaluokkien mukaan:

- Parasta oli herrainolut (herreöl), jonka valmistuksessa käytettiin eniten humalaa ja maltaita. Herrainolut vastasi vahvuudeltaan nykyistä keskiolutta. 

- Seuraavana tuli voudinolut (fogdeöl), joka oli hieman miedompaa ja sitä tissutteli pienemmät viskaalit. 

- Armeija ja osa linnan väestä sai soinienolutta (svenneöl), jossa alkoholia oli saman verran kuin kotikaljassa. 

- Halvinta oli kalja (spisöl), jossa alkoholia oli vain nimeksi.

Oluenpanoa Raaseporin linnassa vuoden 1550 tienoilta. Olaus Magnuksen piirros.

Raaseporin linnan kulta-aika kesti 1500-luvun alkuun asti. Maan kohoamisen myötä linnaa ympäröivä vesistö muuttui niin matalaksi, että laivat eivät pääseet enää perille ja linna menetti vesiyhteyden muuhun valtakuntaa. Tammisaaren ja Helsingin perustamisen aikoihin 1550-luvulla linna oli jo pahasti rapistunut. Viimeinen naula arkkuun saatiin, kun linnan rakenteet pettivät keväällä 1558 ja olutkellarin katto romahti tynnyrien päälle. 30 tynnyriä linnan parasta olutta valui maahan. Kävi siis klassisesti: kun kaljat kaatuu maahan, bileet loppuu kuin seinään.

Raaseporin linna ennen restaurointia. Valokuva vuodelta 1880. Kuva: Finna.fi

Linna sai rapistua rauhassa 350 vuotta. Vasta 1800-luvun lopulla rakennusta alettiin entisöimään. Ensimmäisenä piti raivata tieltä satojen vuosien aikana kasvaneet puut ja muu kasvusto. Tänä päivänä Raaseporin linnan rauniot on hieno matkailunähtävyys, ainakin näin linnabongarin silmin katsottuna.

Tekstissä käytetyt lähteet:

Suomen keskiajan argeologian seura: SKAS-lehti 4/2013

Aboaventusarsnova.fi: Ilta oluen parissa

Loput valokuvat ovat elokuun Raaseporin linnareissulta: