Taas on käsillä joka keväiset karnevaalit: jääkiekon
MM-kisat. Muutama vuosi sitten suunnittelin, että lähden kisaturistiksi koska
pelit ovat tuossa ihan naapurissa, Pietarissa. Sitten tuli Krimin valtaus ja
Ukrainan sota, joten se siitä. En kanna eurojani Putinlandiaan.
Kovat odotukset, kun junnut ovat tuoneet jo kaksi
maailmanmestaruutta kotiin. Ainahan Suomi mitalista pelaa, se on jo selvää.
Hyvänä päivänä finaalipaikkakin on omissa käsissä. Toista se oli silloin, kun
allekirjoittanut katseli ensimmäisiä pelejä telkkarista. Suomi rämpi vuodesta
toiseen, voitti ison maan ehkä kerran-pari kisoissa ja hävisi sitten
Länsi-Saksalle. ”Suomen tappaja” Erich Kuhnhackl pisti suomalaiset nippuun ja
kiekon reppuun. Ja isä kiroili isoon ääneen kotisohvalle että Ei saatana taas
näin!
Erich Kuhnhackl |
Yhdet paskimmista MM-kisoista Suomi pelasi vuonna 1983.
Kisat pidettiin Länsi-Saksassa ja ottelupaikkakuntina olivat Dortmund, Dusseldorf
ja Munchen. Suomen joukkueessa pelasivat sellaiset legendat kuin Pekka
Rautakallio, Matti Hagman, Petri Skriko, Kari Jalonen, Arto Javanainen, Raimo
Summanen, Timo Susi, Hannu Kamppuri ja Kari Takko. Ihan laadukas rosteri, mutta
kisat tyrittiin perinpohjaisesti. Jälkikäteen tuli julki, että leijonat keskittyvät enemmän "pelin ulkopuolisiin asioihin". Mm. Risto Siltanen passitettiin kotiin kesken
kisojen kännäämisen takia.
Ensimmäiset pelit suuria kiekkomaita vastaan meni
perinteisen kaavan mukaan: nihkeitä tappioita. Tsekkoslovakia voitti Suomen 4-2
ja Neuvostoliitto 3-0. Kolmas peli oli kisaisäntiä vastaan ja ensimmäinen
pakkovoiton paikka: Länsi-Saksa nitisti Suomen niukasti 4-3. Seuraavassa
pelissä Suomi pääsi viimein avaamaan pistetilin sarjan heittopussia Italiaa
vastaan 6-2 voitolla. Kanada näytti meille kaapinpaikan murjomalla leijonat 5-1.
Tuohon aikaan ei runkosarjassa tunnettu jatkoaikoja, vaan
pelit päättyivät myös tasan. Ruotsia vastaan Suomi otti pisteen 4-4
tasapelillä. Tässä vaiheessa mitalipelit olivat jo karanneet joten liekö tämä
vaikuttanut kavereiden takaraivossa, kun Itä-Saksa tuli ja voitti meidät 4-6. Tappio
oli leijonille todella nolo kun ottaa huomioon, että Itä-Saksan
jääkiekkoliigassa mestaruudesta pelasi vain kaksi joukkuetta: Dynamo Berlin ja
Dynamo Weisswasser. Enkä siis tarkoita, että nämä kaksi joukkuetta olisivat
olleet ylivoimaisia muihin nähden vaan nämä kaksi joukkuetta olivat AINOAT
joukkueet DDR:n jääkiekkoliigassa.
Mitalipeleihin pääsivät sen ajan neljä suurta
Neuvostoliitto, Tsekkoslovakia, Ruotsi ja Kanada. Pelattiin yksinkertainen
sarja, jossa kaikille tuli kolme peliä ja loppupisteet ratkaisivat mestaruuden.
Ruotsi hävisi mitalisarjan pelit ja jäi neljänneksi, Kanada otti
Ruotsi-voitollaan pronssia ja Neuvostoliitto vei (jälleen kerran) kultaa,
vaikka pelasikin tasan hopealle sijoittunutta Tsekkoslovakiaa vastaan.
Mestari Neuvostoliitto. Kuka muu muka? |
Entäs Suomi? Karsintasarjassa hävisimme toistamiseen
Länsi-Saksalle 2-4, Itä-Saksalle vielä selvemmin 2-6 joten käytännössä
putoamisesta B-sarjaan taistelivat Suomi ja Italia. Italia oli alkusarjassa
Suomelle suupala mutta jälleen kerran kaverit puristivat mailaa tiukan paikan
tullen. Italian maalissa pelannut kanadanitalialainen Jim Corsi torjui kuin
unelma ja hyökkäyskalusto onnistui ohittamaan Kamppurin neljä kertaa. Kun
kolmas erä lähestyi loppuaan, Italia vetäytyi siilipuolustukseen 4-3
johtoasemassa. Tämä tulos olisi riittänyt Italialle A-sarjassa säilymiseen.
Jim Corsi Italian maalissa |
Leijonat hyökkäsivät, tuloksetta. Pelikello eteni ja Suomen
putoaminen mestaruussarjasta näytti hetki hetkeltä varmemmalle. Kunnes tapahtui
jotain käsittämätöntä. Jotain, mikä on palanut teinipojan takaraivoon ikuisiksi
ajoiksi: Suomen toivottomaan taisteluun tuskastuneena Tapio Levo kuljetti
kiekon hieman yli keskialueen ja laukasi puolesta kentästä lämärin kohti
Italian maalia. Laukaus oli periaatteessa sellainen peruskoppikamaa, mutta Jim
Corsi nukahti ratkaisevalla hetkellä ja kiekko painui maaliin! Suomi tasoitti,
piti viimeiset minuutit maalinsa puhtaana ja säilytti tasurilla A-sarjapaikan!
Ja tiedättekö mitä? Se tuntui silloin melkein mestaruudelle.
Aikaisempia kiekkotarinoita:
1970-luvulla jääkiekkokaukalon laidalla koettua
Vuonna 95
Ja Koivu syöttää Selänteelle (MM-kisat 2003)
Aikaisempia kiekkotarinoita:
1970-luvulla jääkiekkokaukalon laidalla koettua
Vuonna 95
Ja Koivu syöttää Selänteelle (MM-kisat 2003)
Tapio Levo, Suomen pelastaja 1983 |
(Poikkeuksellisesti valokuvat on googlattu netistä)
Moiksista, Vort Kunnegut! Hyvä tarina. Tarinassa oli kuitenkin pieni virhe, sillä Suomi voitti Länsi-Saksan alemmassa loppusarjassa maalein 4-2. Runkosarjassa hävittiin maalein 4-3. Suomi olisi säilynyt A-sarjassa vaikka olisivat Italialle viimeisessä pelissä hävinneetkin. Jos Suomi olisi Italialle hävinnyt, niin Suomi olisi jäänyt 5 pisteeseen ja Italia 4 pisteeseen. Länsi-Saksa oli Suomelle ikävä vastustaja noihin aikoihin. Vuoden 1982 Izvestija-turnauksessa Suomi hävisi Länsi-Saksalle maalein 10-2.
VastaaPoistaNiinhän tuo itse asiassa wikipediassa lukee. Tuota en muistanut. Kiikun kaakun oltiin joka tapauksessa ja Tapio Levon tasoitus Italiaa vastaan tuntui kuin voitolle. Oi niitä aikoja!
VastaaPoistaTervehdys vielä. Totta puhut! Tuo Tapio Levon tasoitus tuntui kuin voitolle. Itsekin olin ennen nettiaikaa siinä uskossa, että tuo tasapeli pelasti Suomen putoamiselta. Nuo vuoden -83 kisat olivat ensimmäiset mm-kisat, joita seurasin tarkkaan. Suomella oli aika kova joukkue koossa, mutta jostain kumman syystä homma tyrittiin. Vuoden -82 kisoja en seurannut vielä niin tarkkaan vaikka kyseessä oli kotikisat. Netistä tulee aina silloin katsottua noita 80-luvun legendaarisia otteluita.
VastaaPoistaMulla on kans ensimmäiset kunnon kisamuistot vuoden -83 kisoista. Aikaisemmin ei kiinnostanut kun Suomella ei ollut mitään jakoja (ei tosin ollut muutenkaan ennen 1988 olympialaisia). Tuohon aikaan muut pelas vain hopeasta, Neuvostoliitto vei tylsästi voitot. Pitääpä katsella youtubesta noita pelejä 😁
PoistaMoiksista, Vort Kunnegut! Suomi olisi saanut mm-pronssia jo -74 vuoden kotikisoissa, mutta sitten kävi niin ikävästi, että positiivinen testitulos vei Suomelta pronssin. Vuoden -76 talviolympialaisissa Suomelta vietiin olympiapronssi jonkin erikoisen laskutavan avulla(vrt. maalisuhde). Mitali oli lähellä myös vuoden -80 talviolympialaisissa sekä vuoden -86 mm-kisoissa. Se pitää mainita, että Suomi sai hopeaa vuoden -82 izvestija-turnauksessa. Tuo hopea oli hieno saavutus, sillä Suomi voitti Ruotsin ja Tsekkoslovakian. Noiden vanhojen otteluiden koosteita löytyy kokonaisten otteluiden lisäksi ihan mukavasti.
VastaaPoistaVOITTIKO SUOMI KANADAN JOSKUS ISZVESTIJASSA
VastaaPoista