tiistai 3. toukokuuta 2016

Jääkiekon MM-kisat 1983, Länsi-Saksa, ja Suomen kohtalon hetket


Taas on käsillä joka keväiset karnevaalit: jääkiekon MM-kisat. Muutama vuosi sitten suunnittelin, että lähden kisaturistiksi koska pelit ovat tuossa ihan naapurissa, Pietarissa. Sitten tuli Krimin valtaus ja Ukrainan sota, joten se siitä. En kanna eurojani Putinlandiaan.

Kovat odotukset, kun junnut ovat tuoneet jo kaksi maailmanmestaruutta kotiin. Ainahan Suomi mitalista pelaa, se on jo selvää. Hyvänä päivänä finaalipaikkakin on omissa käsissä. Toista se oli silloin, kun allekirjoittanut katseli ensimmäisiä pelejä telkkarista. Suomi rämpi vuodesta toiseen, voitti ison maan ehkä kerran-pari kisoissa ja hävisi sitten Länsi-Saksalle. ”Suomen tappaja” Erich Kuhnhackl pisti suomalaiset nippuun ja kiekon reppuun. Ja isä kiroili isoon ääneen kotisohvalle että Ei saatana taas näin!

Erich Kuhnhackl
Yhdet paskimmista MM-kisoista Suomi pelasi vuonna 1983. Kisat pidettiin Länsi-Saksassa ja ottelupaikkakuntina olivat Dortmund, Dusseldorf ja Munchen. Suomen joukkueessa pelasivat sellaiset legendat kuin Pekka Rautakallio, Matti Hagman, Petri Skriko, Kari Jalonen, Arto Javanainen, Raimo Summanen, Timo Susi, Hannu Kamppuri ja Kari Takko. Ihan laadukas rosteri, mutta kisat tyrittiin perinpohjaisesti. Jälkikäteen tuli julki, että leijonat keskittyvät enemmän "pelin ulkopuolisiin asioihin". Mm. Risto Siltanen passitettiin kotiin kesken kisojen kännäämisen takia.

Ensimmäiset pelit suuria kiekkomaita vastaan meni perinteisen kaavan mukaan: nihkeitä tappioita. Tsekkoslovakia voitti Suomen 4-2 ja Neuvostoliitto 3-0. Kolmas peli oli kisaisäntiä vastaan ja ensimmäinen pakkovoiton paikka: Länsi-Saksa nitisti Suomen niukasti 4-3. Seuraavassa pelissä Suomi pääsi viimein avaamaan pistetilin sarjan heittopussia Italiaa vastaan 6-2 voitolla. Kanada näytti meille kaapinpaikan murjomalla leijonat 5-1.

Tuohon aikaan ei runkosarjassa tunnettu jatkoaikoja, vaan pelit päättyivät myös tasan. Ruotsia vastaan Suomi otti pisteen 4-4 tasapelillä. Tässä vaiheessa mitalipelit olivat jo karanneet joten liekö tämä vaikuttanut kavereiden takaraivossa, kun Itä-Saksa tuli ja voitti meidät 4-6. Tappio oli leijonille todella nolo kun ottaa huomioon, että Itä-Saksan jääkiekkoliigassa mestaruudesta pelasi vain kaksi joukkuetta: Dynamo Berlin ja Dynamo Weisswasser. Enkä siis tarkoita, että nämä kaksi joukkuetta olisivat olleet ylivoimaisia muihin nähden vaan nämä kaksi joukkuetta olivat AINOAT joukkueet DDR:n jääkiekkoliigassa.

Mitalipeleihin pääsivät sen ajan neljä suurta Neuvostoliitto, Tsekkoslovakia, Ruotsi ja Kanada. Pelattiin yksinkertainen sarja, jossa kaikille tuli kolme peliä ja loppupisteet ratkaisivat mestaruuden. Ruotsi hävisi mitalisarjan pelit ja jäi neljänneksi, Kanada otti Ruotsi-voitollaan pronssia ja Neuvostoliitto vei (jälleen kerran) kultaa, vaikka pelasikin tasan hopealle sijoittunutta Tsekkoslovakiaa vastaan.

Mestari Neuvostoliitto. Kuka muu muka?
Entäs Suomi? Karsintasarjassa hävisimme toistamiseen Länsi-Saksalle 2-4, Itä-Saksalle vielä selvemmin 2-6 joten käytännössä putoamisesta B-sarjaan taistelivat Suomi ja Italia. Italia oli alkusarjassa Suomelle suupala mutta jälleen kerran kaverit puristivat mailaa tiukan paikan tullen. Italian maalissa pelannut kanadanitalialainen Jim Corsi torjui kuin unelma ja hyökkäyskalusto onnistui ohittamaan Kamppurin neljä kertaa. Kun kolmas erä lähestyi loppuaan, Italia vetäytyi siilipuolustukseen 4-3 johtoasemassa. Tämä tulos olisi riittänyt Italialle A-sarjassa säilymiseen. 

Jim Corsi Italian maalissa
Leijonat hyökkäsivät, tuloksetta. Pelikello eteni ja Suomen putoaminen mestaruussarjasta näytti hetki hetkeltä varmemmalle. Kunnes tapahtui jotain käsittämätöntä. Jotain, mikä on palanut teinipojan takaraivoon ikuisiksi ajoiksi: Suomen toivottomaan taisteluun tuskastuneena Tapio Levo kuljetti kiekon hieman yli keskialueen ja laukasi puolesta kentästä lämärin kohti Italian maalia. Laukaus oli periaatteessa sellainen peruskoppikamaa, mutta Jim Corsi nukahti ratkaisevalla hetkellä ja kiekko painui maaliin! Suomi tasoitti, piti viimeiset minuutit maalinsa puhtaana ja säilytti tasurilla A-sarjapaikan! Ja tiedättekö mitä? Se tuntui silloin melkein mestaruudelle.

Aikaisempia kiekkotarinoita:

1970-luvulla jääkiekkokaukalon laidalla koettua 
Vuonna 95
Ja Koivu syöttää Selänteelle (MM-kisat 2003)

Tapio Levo, Suomen pelastaja 1983

 (Poikkeuksellisesti valokuvat on googlattu netistä)

6 kommenttia:

  1. Moiksista, Vort Kunnegut! Hyvä tarina. Tarinassa oli kuitenkin pieni virhe, sillä Suomi voitti Länsi-Saksan alemmassa loppusarjassa maalein 4-2. Runkosarjassa hävittiin maalein 4-3. Suomi olisi säilynyt A-sarjassa vaikka olisivat Italialle viimeisessä pelissä hävinneetkin. Jos Suomi olisi Italialle hävinnyt, niin Suomi olisi jäänyt 5 pisteeseen ja Italia 4 pisteeseen. Länsi-Saksa oli Suomelle ikävä vastustaja noihin aikoihin. Vuoden 1982 Izvestija-turnauksessa Suomi hävisi Länsi-Saksalle maalein 10-2.

    VastaaPoista
  2. Niinhän tuo itse asiassa wikipediassa lukee. Tuota en muistanut. Kiikun kaakun oltiin joka tapauksessa ja Tapio Levon tasoitus Italiaa vastaan tuntui kuin voitolle. Oi niitä aikoja!

    VastaaPoista
  3. Tervehdys vielä. Totta puhut! Tuo Tapio Levon tasoitus tuntui kuin voitolle. Itsekin olin ennen nettiaikaa siinä uskossa, että tuo tasapeli pelasti Suomen putoamiselta. Nuo vuoden -83 kisat olivat ensimmäiset mm-kisat, joita seurasin tarkkaan. Suomella oli aika kova joukkue koossa, mutta jostain kumman syystä homma tyrittiin. Vuoden -82 kisoja en seurannut vielä niin tarkkaan vaikka kyseessä oli kotikisat. Netistä tulee aina silloin katsottua noita 80-luvun legendaarisia otteluita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kans ensimmäiset kunnon kisamuistot vuoden -83 kisoista. Aikaisemmin ei kiinnostanut kun Suomella ei ollut mitään jakoja (ei tosin ollut muutenkaan ennen 1988 olympialaisia). Tuohon aikaan muut pelas vain hopeasta, Neuvostoliitto vei tylsästi voitot. Pitääpä katsella youtubesta noita pelejä 😁

      Poista
  4. Moiksista, Vort Kunnegut! Suomi olisi saanut mm-pronssia jo -74 vuoden kotikisoissa, mutta sitten kävi niin ikävästi, että positiivinen testitulos vei Suomelta pronssin. Vuoden -76 talviolympialaisissa Suomelta vietiin olympiapronssi jonkin erikoisen laskutavan avulla(vrt. maalisuhde). Mitali oli lähellä myös vuoden -80 talviolympialaisissa sekä vuoden -86 mm-kisoissa. Se pitää mainita, että Suomi sai hopeaa vuoden -82 izvestija-turnauksessa. Tuo hopea oli hieno saavutus, sillä Suomi voitti Ruotsin ja Tsekkoslovakian. Noiden vanhojen otteluiden koosteita löytyy kokonaisten otteluiden lisäksi ihan mukavasti.

    VastaaPoista
  5. VOITTIKO SUOMI KANADAN JOSKUS ISZVESTIJASSA

    VastaaPoista