Viime viikolla vierailimme linnassa uudestaan kun olimme matkalla pohjoiseen. Tällä kertaa minussa leimahti vihan liekki. Kuka saatanan tunari keksi, että muinaismuiston päälle voi rakentaa sillan? Mitähän vi...tsiä!
Kuvittelin olevani kärpäsenä arkkitehtitoimiston katossa ja aamupalaveri menee näin:
- Kaupunginvaltuusto antoi tehtäväksi rakentaa silta Kajaaninjoen yli. Onko ehdotuksia?
- Joessa on se saari. Rakennetaan silta siihen.
- Kaupunginvaltuusto antoi tehtäväksi rakentaa silta Kajaaninjoen yli. Onko ehdotuksia?
- Joessa on se saari. Rakennetaan silta siihen.
- Mutta entäs Kajaaninlinnan rauniot?
- Tehdään sen verran korkea että silta menee linnan yli.
- Loistava idea!
- Tehdään sen verran korkea että silta menee linnan yli.
- Loistava idea!
Pienellä tutkimisella selvisi, ettei asia ollut noin yksinkertainen. Kajaaninlinnan historia menee oikeasti näin:
Kaarle-herttuan käskystä Kajaanin linnan rakennustyöt aloitettiin samanaikaisesti Oulun linnan kanssa vuonna 1604. Tarkoitus oli suojata Ruotsin valtakunnan itärajaa venäläisten hyökkäyksiltä. Vuoteen 1620 mennessä saarella valmistui suuri linna, jolla oli pituutta 39 m, muureilla paksuutta 3,6 m ja jonka päissä sijaitsi kaksi ulkonevaa tykkitornia.
Kaarle-herttuan käskystä Kajaanin linnan rakennustyöt aloitettiin samanaikaisesti Oulun linnan kanssa vuonna 1604. Tarkoitus oli suojata Ruotsin valtakunnan itärajaa venäläisten hyökkäyksiltä. Vuoteen 1620 mennessä saarella valmistui suuri linna, jolla oli pituutta 39 m, muureilla paksuutta 3,6 m ja jonka päissä sijaitsi kaksi ulkonevaa tykkitornia.
Tammikuussa 1716 linnaa lähestyi venäläisten neljäntuhannen sotilaan osasto. He aloittivat linnan systemaattisen piirityksen rakentamalla valleja ja tykkipattereita molemmin puolin jokea. Linna ja sen noin viidenkymmenen miehen varusväki joutui yli kuukauden ajaksi yötä päivää jatkuvan tykkitulen kohteeksi. Piirityksen pitkittyessä linnan muona-, polttopuu- ja ammusvarastot ehtyivät. Epätoivoisessa tilanteessa linnan puolustajat sopivat antautumisesta ja avasivat portit 24. helmikuuta. Puolustajille oli luvattu vapaa poistuminen, mutta sen sijaan koko joukko vangittiin ja vietiin Venäjälle. Itse linnan venäläiset tyhjensivät ja räjäyttivät sen puolustajilta jääneen ruudin avulla.
Kajaaninjoen yli meni 1600-luvun alkuvuosista lähtien tie, joka kulki linnan ja porttien läpi. Näin jokainen kulkija matkasi aina linnan ja myöhemmin linnanraunion halki. Huonokuntoinen silta uusittiin 1840-luvun alussa ja peruskorjattiin vuonna 1886. Autoilun yleistyessä puusilta korvattiin betonisillalla vuonna 1937.
(Lähde: Kajaanin linnan historia luontoon.fi)
Ok, rikos on siis vanhentunut ja rikolliset lepäävät mullan alla. Kunpa joku olisi aikoinaan sanonut noille menneiden aìkojen rakennusmestareille, että historiaa pitää kunnioittaa. Koska jos et kunnioita historiaa, historia ei tule kunnioittamaan sinua.
(Lähde: Kajaanin linnan historia luontoon.fi)
Ok, rikos on siis vanhentunut ja rikolliset lepäävät mullan alla. Kunpa joku olisi aikoinaan sanonut noille menneiden aìkojen rakennusmestareille, että historiaa pitää kunnioittaa. Koska jos et kunnioita historiaa, historia ei tule kunnioittamaan sinua.
Tämän tarinan otsikko on mukaelma Sam Peckinpahin elokuvasta Tuokaa minulle Alfredo Garcian pää. Brutaalisti aloitettu, myönnetään, mutta brutaali on myös tuo maantiesilta. En kuitenkaan pyydä mitään noin radikaalia, koska vihaan väkivaltaa. Jos saisin tilaisuuden, tyytyisin katsomaan entisajan siltainsinööriä pahalla silmällä, heristämään etusormea ja sanomaan: "anna olla viimeinen kerta."
Lopuksi vielä vinkki herkkusuille: Kajaanilaisessa "Murunen with the twist" kahvilassa söin maailman parhaimman lohipiirakkapalan hintaan 4.80 €.
Kuva todistaa, ettei minulla ollut mitään tarkoitusta kertoa tästä piirakasta. Ensimmäisen haarukallisen jälkeen oli pakko ottaa kuva ja kynä alkoi laulamaan. Ristus miten hyvää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti