Weired joulukalenteri 4. luukku: Vaarallinen joulu

Joskus joulu voi olla vaarallista aikaa. Meikäläiselle ja velipojalle kohtalokas joulu sattui 70-luvulla siinä kaksikerroksisessa talossa, jossa oli ulkohuussi. Vahinkoja sattuu.

Sinä jouluna sain joululahjaksi Stigan keilapelin. Aivan loistava lahja. Peliin kuului muovinen keilarata, keilat ja hyrrä. Keilarata oli hieman vino ja kun hyrrän pyöräytti vauhtiin, se lähti keikkuen kohti keiloja ja saattoi parhaassa tapauksessa kaataa kaikki keilat mennessään. Onkohan tuota peliä missään kirpparilla myynnissä? Olen valmis ostamaan.

Aattoilta meni keiloja kaadellessa kunnes koitti nukkumaanmeno aika. Minun ja pikkuveljen huone oli yläkerrassa. Sellainen vanhan kansan hellahuone, jonka yhdessä nurkassa oli puilla lämmitettävä valurautaliesi. Minä nukuin kerrossängyn yläosassa ja veli alhaalla. Aatto kääntyi yöhön ja me painuttiin pehkuihin.

Seuraava muistikuva on, että minua kannettaan jonnekin. Heräsin tokkuraisena ja ihmettelin, mitä tapahtuu. Isä kantoi minua ulos huoneesta ja hälinä oli melkoinen. Kaikki tuntui sekavalta ja pelottavalta, mutta onneksi vanhemmilla oli homma hallussa. Me selvittiin, emmekä saaneet fyysisiä vammoja.

Kävi nimittäin niin, että ennen nukkumaan menoa nostin muovisen keilapelin valurautahellan päälle sen kummemmin ajattelematta. Kun nukahdimme, alkoi tapahtua. Hellaa oli lämmitetty päivällä ja liesi oli edelleen lämmin. Keilapeli suli pikkuhiljaa kuumuudessa, kunnes muovin aiheuttama käry täytti huoneen ja levisi myös vanhempien makuuhuoneen puolelle. Isä heräsi, ryntäsi paikalle ja pelasti meidät myrkkykaasuilta. Siinä sivussa keilapelistä tuli entinen.

Olkaa siis varovaisia kynttilöiden, kiukaiden, hellojen ja uunien kanssa joulun aikaan. Ja muulloinkin. Aina voi sattua ja tapahtua, eikä tuuri välttämättä riittää. 

Kuvat: Pixabay

Toinen varoittava tarina tulen käsittelystä: Sinun kanssasi, tähtisilmä