Kuolemansiivous

Törmäsin artikkeliin, jossa kerrottiin kuolemansiivouksesta. Kyseessä on ruotsalainen konsepti, döstädning, joka tarkoittaa vuosien varrella kerätyistä, turhista tavaroista luopumista hitaasti ja harkiten. Kauniina ajatuksena on, että kuoleman jälkeen perillisillä ei ole romujen kanssa niin isoa urakkaa, kun vainaja hoitaa homman heidän puolestaan jo omana elinaikanaan. 

Kertakaikkisen loistava idea! Sain tästä semmoisen kimmokkeen, että töistä kotiin palattuani aloitin heti kuolemansiivouksen. Ehkä en niinkään hitaasti ja harkiten, vaan innosta puhkuen ja kiireellä. Koska meidän talossa on hissi remontissa, sain samalla hyötyliikuntaa, kun kiikutin kamaa neljännestä kerroksesta takapihan roskakatokseen. Hämmästelin siinä touhutessa, miten paljon tavaraa oli kertynyt.

Vaimo tuli illalla töistä kotiin ja oli lievästi sanottuna yllättynyt. Yllätys vaihtui tyrmistykseen ja sitten hyvin nopeasti puhtaaseen raivoon. Nyt tiedä miksi tätä kutsutaan kuolemansiivoukseksi. Kyllä siinä oli meikäläisellä hengen lähtö lähellä kun selvisi, että olin köijännyt vaimon ”turhia tavaroita” roskikseen. Ymmärsinkö jotain väärin?

Kuva: Pixabay