Viime kevään "Miten mun greippi voi" -tarinaan jatkumona kerron nyt, miten mun sitrukset voi. Greippi on jo iso poika ja niin janoinen, että veikkaan sillä olevan suomalaiset....juuret?
Greippi täytti vuoden mutta ei halunnut juhlia synttäreitään. Hän vaikutti keväällä muutenkin sangen sulkeutuneelta, eikä avannut yhtään uutta lehteä elämässään. Ehkä hän oli yksinäinen.
Maaliskuussa sanoin vaimolle, että nyt on aika laittaa siementä vakoon. Vaimo suostui, joten kävin lähikaupassa ja ostin sitruunan. Sitruunassa oli kaksi siementä, jotka istutin multiin pieneen viilipurkkiin. Tällä kertaa kaikki kävi nopeasti! Jo parin viikon jälkeen kaksi sitruunan taimea puski läpi mullan ja isä (allekirjoittanut) oli niin ylpeä.
Kuten jälkikasvun kanssa yleensä toimitaan, pistin taimista kitukasvuisemman biojätteisiin ja voimakkaammalle vaihdoin isomman ruukun ja uudet mullat.
Suomessa on voimassa yhden taimen politiikka per sitrus, joten nyt meillä kasvaa potra greppipoika ja pieni mutta terhakka sitruunatyttö. Ensi keväänä on vuorossa mandariini, josta tulee muu-sukupuolinen. Mistäkö tiedän? Kyllä isä tietää!
Suomessa on voimassa yhden taimen politiikka per sitrus, joten nyt meillä kasvaa potra greppipoika ja pieni mutta terhakka sitruunatyttö. Ensi keväänä on vuorossa mandariini, josta tulee muu-sukupuolinen. Mistäkö tiedän? Kyllä isä tietää!
 |
| Kuva: Pixabay |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti