On taas se aika vuodesta, jolloin joka paikassa vastaan kävelee nuoria ja vanhoja poikia viiksekkäitä. Enkä tarkoita joulutonttuja. Useilla työpaikoilla perustetaan Movember –ryhmiä. Minulle koko 90-luku oli pelkkää movemberia. Siitä on todisteena muutama valokuva, jotka aiheuttavat omituista hilpeyttä paremmassa puoliskossa. Ei viikset miestä pahenna, jos ei mies viiksiä.
Koko Movember –konsepti on jotenkin nurinkurinen. Eturauhasyöpätietoisuuden vuoksi kasvatetaan viikset? Entäs suu- ja kurkunpääsyöpä? Perustetaanko joskus Nuctober (nude october), ajellaan alakerta posliiniksi ja jaetaan facessa ennen ja jälkeen kuvia? Sanon samaan hengenvetoon teille, jotka saitte jo tästä kipinän: älä tee sitä. En osallistu Nuctoberiin enkä halua nähdä somessa aiheesta ennen enkä jälkeen kuvia.
Mutta leikki sikseen. Eturauhassyöpä ei ole leikin asia. Movember on kansainvälinen hyväntekeväisyyskampanja, johon osallistuvat miehet kasvattavat itselleen viikset marraskuun ajaksi. Kampanjan tarkoituksena on kerätä varoja ja lisätä tietoisuutta miesten terveysongelmista kuten eturauhassyövästä, kivessyövästä, mielenterveysongelmista ja liikunnan puutteesta. Asia on tärkeä ja näin Isänpäivänä polttavan ajankohtainen.
Tänään tuli mieleen eräs Isänpäiväkortti, jonka tekaisin ala-asteikäisenä omalle isälleni. Siihen aikaan kortit tehtiin koulussa kuvaamataidon tunnilla. Omatekemän kortin kanteen piirsin isän kohtuullisen realistisesti eli hieman vatsakkaana. Kortin sisäsivulla oli seuraavanlainen runo (myös omatekemä):
Isä syö kinkkua, pekonia, juustoa ja rasvaa
makkaraa ja perunaa ja maha senkun kasvaa
Hyvää Isänpäivää Isä!
Hyvää Isänpäivää omalle isälle ja kaikille muillekin isille. Muistakaahan tutkia aika ajoin kiveksiänne, niin saadaan olla isiä vielä pitkän aikaa.
Kuvat: Pixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti