Astral Tv:n sininen energia

Vein vaimon sunnuntaiaamuna töihin, palasin kotiin ja join aamukahvia tv:n ääressä. Sunnuntaina klo 7 tarjonta on aika köyhää ja kanavaralli pysähtyi Astraĺ-Tv:n lähetykseen. 

Astral-Tv on ohjelma, jonne ihmiset voivat soittaa ja ennustaja kertoo heille tulevaisuuden. Meneillään oli hätkähdyttävä dialogi, jossa iäkäs rouva purki ahdistustaan näin:

- Elämä on pelkkää surua ja ahdistusta.
- Minä alan välittämään sinulle hyvää energiaa. Energia tulee Ranskasta. Onko sinulla muistoja Ranskasta?
- Ranska ei sano mulle mittään.
- Mutta tämä on ranskalaista energiaa. Ja sinulla on vaaleahiuksinen ystävätär joka tuo iloa eĺämääsi.
- Minun ystävät ovat tummatukkaisia.
- Mutta tämä ystävä on ollut alunperin vaaleatukkainen.
- Mieheni on palvelutalossa ja henkilökunta on ilkeää. Mieheni meinasi kuolla tällä viikolla enkä saanut mitään apua.
- Laitetaan energiaa sinne palvelutaloon ja sinulle kotiin.
- Milloinkahan se on täällä? (tässä vaiheessa soittaja selvästi suuttui).
- Se lähtee tulemaan nyt. Samalla puhdistan teidän yhteistä kotia.
- Ei hän ole koskaan asunut täällä. Muutin tänne kun hän joutui palvelutaloon.
- Ahaa. Mutta teillä on yhteisiä tavaroita siellä. Luota tulevaisuuteen.
- En luota yhtään. Elämässä on jäljellä vain suru. Valvon yöt enkä saa unta.
- Muista nukkua. Se on tärkeää.
- Sinä et näe mittään, mitä minulle tapahtuu?
- Sinulla on ihan tavallista elämää. Väsymys häipyy kyllä.
- Minä olen hyvin lähellä tappaa itseni.
- Tuo on vakavaa, mutta lähetän sinulle kahden viikon ajan sinistä energiaa.
- Moi.

?????????????????

Jäin ihmettelemään, miksi ennustaja ei missään vaiheessa neuvonut tätä epätoivoista ihmistä hakemaan apua terveydenhuollosta ja kääntymään ammattiauttajan puoleen. Kyseessä oli kuitenkin vakava tilanne ja soittaja kertoi olevansa itsemurhan partaalla. Sen sijaan sininen energia hoitaa kaiken, 3,58 €/min + pvm. 

PS: Ajattelin laittaa tähän kuvakaappauksen lähetyksestä mutta sìtten muutin mieleni. Kuvassa näkyy ennustajan puhelinnumero enkä todellakaan halua vahingossakaan mainostaa ko. "palvelua". Kuvat ovat pixabaysta.

Hiljaiset kansat

Matkalla Suomussalmelta Kuusamoon törmää hätkähdyttävään näkyyn: aukealla niityllä seisoo satoja mykkiä hahmoja, joiden langanlaihojen vartaloiden peittämät vaatteet lepattavat tuulessa. 

Kyseessä on Hiljainen Kansa: Reijo Kelan alunperin vuonna 1988 suunnittelema ympäristötaideteos, joka on seissyt valtatie 5:n vieressä vuodesta 1994 lähtien. Hahmojen päät on tehty turpeesta, vartalo puukepeistä ja paikallinen nuorten työpaja pukee ne kahdesti vuodessa vuodenajan mukaisesti.

Hiljaisen kansan luona ajatukseni palasivat lapsuuteen. Aikaan, jolloin Itä-Euroopan rautaesiripun takana asui kymmeniä hiljaisia kansoja. He elivät suuren ja mahtavan naapurin alistamina, kommunistisen terrorijärjestelmän hiljentäminä, eivätkä uskaltaneet haaveilla ääneen paremmasta.

Nuo hiljaiset kansat saivat äänensä takaisin kun totalitaarinen järjestelmä romahti berliininmuurin mukana 1980-luvun lopulla. Oli ihmeellistä käydä todistamassa tuota muutosta Virossa, varsinkin kun kokemukset Eestin Sosialistisesta Neuvostotasavallasta olivat vielä tuoreessa muistissa. Jälleen kerran historia osoitti, ettei yksikään diktatuuri kestä ikuisesti. 

Kuva: wikipedia

Tänään Euroopan viimeinen hiljainen kansa valkovenäjällä on herännyt henkiin ja huutaa yhteen ääneen: nyt riittää! Ja kuten aina ennenkin, fuhrer pitää vallasta kiinni kansasta piittaamatta. Näyttää siltä, että edessä on tienhaara: joko Lukasenka viimein tajuaa hävinneensä ja siirtyy itään viettämään luksuseläkepäiviä tai sitten hän suuren ja mahtavan naapurin tuella muuttaa Valko-Venäjän Pohjois-Koreaksi. Aika näyttää. Toivon hartaasti, että paha tulee saamaan palkkansa.

Kun katsoin hiljaista kansaa sain vision: voisiko tuon kansan paikalle vaihtaa toiset henkilöt? Kuvittelin tuolle kylmälle ja kolealle aukiolle koulukiusaajat, joilla ei ole mitään empatiakykyä tai sääliä heikompiaan kohtaan. Siellä tuo porukka seisoisi päivän vesisateessa nilkkoja myöten kurassa miettimässä, miten tähän on jouduttu.

Ja illan tullen ennen vapautumista heiltä voisi kysyä sen klassinen kysymyksen: Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

Tuokaa minulle kajaanilaisen siltainsinöörin pää

Olen "hieman" hidas suuttumaan. Näin Kajaanin linnan ensimmäisen kerran 14 vuotta sitten. Vanhat rauniot kiinnostivat, mutta linnan yli rakennettu maantiesilta herätti hieman kummastusta. En jäänyt sitä sen enempää pohtimaan.

Viime viikolla vierailimme linnassa uudestaan kun olimme matkalla pohjoiseen. Tällä kertaa minussa leimahti vihan liekki. Kuka saatanan tunari keksi, että muinaismuiston päälle voi rakentaa sillan? Mitähän vi...tsiä! 

Kajaanin linna: lentokuva Kuvaja Hannu Vallas, museovirasto (www.finna.fi)

Kuvittelin olevani kärpäsenä arkkitehtitoimiston katossa ja aamupalaveri menee näin:

- Kaupunginvaltuusto antoi tehtäväksi rakentaa silta Kajaaninjoen yli. Onko ehdotuksia?
- Joessa on se saari. Rakennetaan silta siihen. 

- Mutta entäs Kajaaninlinnan rauniot?
- Tehdään sen verran korkea että silta menee linnan yli.
- Loistava idea!

Pienellä tutkimisella selvisi, ettei asia ollut noin yksinkertainen. Kajaaninlinnan historia menee oikeasti näin:

Kaarle-herttuan käskystä Kajaanin linnan rakennustyöt aloitettiin samanaikaisesti Oulun linnan kanssa vuonna 1604. Tarkoitus oli suojata Ruotsin valtakunnan itärajaa venäläisten hyökkäyksiltä. Vuoteen 1620 mennessä saarella valmistui suuri linna, jolla oli pituutta 39 m, muureilla paksuutta 3,6 m ja jonka päissä sijaitsi kaksi ulkonevaa tykkitornia. 

Kajaanin linna arkkitehti Jac Ahrenbergin ennallistamispiirroksessa vuodelta 1882 (Wikipedia: Kajaanin linna) 

Tammikuussa 1716 linnaa lähestyi venäläisten neljäntuhannen sotilaan osasto. He aloittivat linnan systemaattisen piirityksen rakentamalla valleja ja tykkipattereita molemmin puolin jokea. Linna ja sen noin viidenkymmenen miehen varusväki joutui yli kuukauden ajaksi yötä päivää jatkuvan tykkitulen kohteeksi. Piirityksen pitkittyessä linnan muona-, polttopuu- ja ammusvarastot ehtyivät. Epätoivoisessa tilanteessa linnan puolustajat sopivat antautumisesta ja avasivat portit 24. helmikuuta. Puolustajille oli luvattu vapaa poistuminen, mutta sen sijaan koko joukko vangittiin ja vietiin Venäjälle. Itse linnan venäläiset tyhjensivät ja räjäyttivät sen puolustajilta jääneen ruudin avulla.

Kajaaninjoen yli meni 1600-luvun alkuvuosista lähtien tie, joka kulki linnan ja porttien läpi. Näin jokainen kulkija matkasi aina linnan ja myöhemmin linnanraunion halki. Huonokuntoinen silta uusittiin 1840-luvun alussa ja peruskorjattiin vuonna 1886. Autoilun yleistyessä puusilta korvattiin betonisillalla vuonna 1937.
(Lähde: Kajaanin linnan historia luontoon.fi)

Ok, rikos on siis vanhentunut ja rikolliset lepäävät mullan alla. Kunpa joku olisi aikoinaan sanonut noille menneiden aìkojen rakennusmestareille, että historiaa pitää kunnioittaa. Koska jos et kunnioita historiaa, historia ei tule kunnioittamaan sinua.

Tämän tarinan otsikko on mukaelma Sam Peckinpahin elokuvasta Tuokaa minulle Alfredo Garcian pää. Brutaalisti aloitettu, myönnetään, mutta brutaali on myös tuo maantiesilta. En kuitenkaan pyydä mitään noin radikaalia, koska vihaan väkivaltaa. Jos saisin tilaisuuden, tyytyisin katsomaan entisajan siltainsinööriä pahalla silmällä, heristämään etusormea ja sanomaan: "anna olla viimeinen kerta."

Lopuksi vielä vinkki herkkusuille: Kajaanilaisessa "Murunen with the twist" kahvilassa söin maailman parhaimman lohipiirakkapalan hintaan 4.80 €. 

Kuva todistaa, ettei minulla ollut mitään tarkoitusta kertoa tästä piirakasta. Ensimmäisen haarukallisen jälkeen oli pakko ottaa kuva ja kynä alkoi laulamaan. Ristus miten hyvää!

Murunen with the twist Facebookissa

Haminalahden kulttuuripolku Kuopio

Jatkan Kuopion lähialueen patikkapolkujen koluamista ja tällä kertaa eksyimme vaimon kanssa Haminalahden kulttuuripolulle, joka sijaisee Kuopiosta 15 km Karttulaan päin.

Polun näköalapaikalta näkyy Haminalahden kartano. Kartano rakennettiin vuonna 1848 ja sen omisti von Wrightin suku aina vuoteen 1910 saakka.

Suopeltovuorelta aukeaa komea näköala Haminalahdelle.

Haminalahden kulttuuripolku kulkee von Wright-veljesten maisemissa. Kulttuuripolku esittelee Ferdinand, Magnus ja Wilhelm von Wrightin taideteoksia 1800-luvulta, heidän synnyinseutunsa maisemia nykyään sekä muuta Haminalahden kulttuurihistoriaa. (teksti: liikkuvakuopio.fi)

Haminalahden kulttuuripolku valmistui vuonna 2006 Haminalahden kyläläisten ja Kuopion kaupungin yhteistyössä. Lenkillä on mittaa n. 3.5 km. Meillä kiertämiseen kului aikaa valokuvaustaukoineen tunti ja kaksikymmentä minuuttia. 

Syyskuisena sunnuntaina oli vielä pari hyttystä liikenteessä. Kuvassa niistä toinen.

Wrightin veljesten eläin- ja lintutaulut ovat hämmästyttävän realistisia ja täynnä yksityiskohtia. Aikana, jolloin valokuvaus otti vasta ensimmäisiä haparoivia mustavalkoisia askeleitaan, veljesten eläinpiirrokset vetävät vertojan parhaille värivalokuville. Nämä veljekset olivat lähes itseoppineita taiteilijoita.

Ferdinand von Wright, kuopiolainen taidemaalari 1822 - 1906

Huuhkaja iskee jänikseen, 1860.

Näköala Haminalahdelta, 1853

Ensi yllätys, 1880. 

Ferdinand von Wrightin kuuluisin teos: Taistelevat metsot, 1886.

Jos haluat nähdä taistelevat metsot Kuopiossa, mene Ravintola Sampoon syömään kaupungin parhaat muikut. Ravintolan takaosan seinällä on taulu, jonka alakulmassa pilkottaa luodinreikä. Taulu on kopio Von Wrightin metsoista. Mitä luodinreikä tekee taulussa? Kysy tarjoilijalta.

Joku oli tuonut roskakatokseen Korona -merkkisen vaa'an.

PS: Kävin koronatestissä, joka oli onneksi negatiivinen. Oireet olivat pelkkää kausiflunssaa. Nyt latasin kännykkään koronavilkun ja oletin, että sovellus rääkäisee varoituksen heti, jos vastaan kävelee koronatartunnan saanut ja osaan vaihtaa kadun toiselle puolelle. Vaimo totesi että ei se ihan niin mene.