Päivän motto: Tärkeintä on matka.
 |
| Isä, poika ja pyöräretki |
Kahden hengen pyöräretkikuntamme tämän kertainen tavoite oli pyöräillä neljässä päivässä Lahdesta Kuopioon. Ensimmäisen päivän etappi oli pituudeltaan 70 kilometriä ja päättyi Sysmään. Eräänlainen paluu neljän vuoden takaisiin maisemiin, kun Miksu pyöräili Suomen halki 11 päivässä ja yövyimme samaisella leirintäalueella. Tällä kertaa emme telttailleet, vaan luvassa oli ylellistä mökkielämää.
Palataan heti tuohon ehkä hämmennystä herättävään blogiotsikkoon. Kun jätimme Lahden mäkiset maastot taakse, pyörätie jatkui tasaisena ja myötätuuli sekä +18 asteen keli loivat ihanteelliset olosuhteet pyöräilylle. Eräällä peltoaukealla bongasimme kauriin, joka seisoi paikallaan tähystellen ympärilleen. Poljimme pyörätietä ja maantie oli meistä oikealla, peuran ja meidän välissä. Kun peura huomasi meidät, se lähti nopeaan juoksuun ja lähestyi pellon halki suoraan kohti. Huikea näky! Siinä me pyöräille vauhdilla eteenpäin ja peura saavutti meitä hetki hetkeltä. Sitten Miksu huikkasi iloisesti: - Tule vain messiin kaveri!
Kun peura kuuli kutsun, se pysähtyi kuin seinään ja jäi hetkeksi tuijottamaan meitä kuin ajatellen:
- Ei saat.... ei nuo olekaan meikäläisiä!
Sitten se kääntyi 180 astetta ja palasi samalla vauhdilla tulosuuntaan. Jäi siis epäselväksi, oliko mahdollinen urospeura kiinnostunut meistä romattisessa mielessä vai lähtikö se muuten vain kisailemaan polkupyörien kanssa.
 |
| Ensimmäinen päivä oli aurinkoinen, joten kuvia tuli räpsittyä pitkin matkaa. Loppumatka olikin sitten fotoköyhempää. |
 |
| Vääksyn kanava |
 |
| Välillä piti ottaa pyörä talutukseen. Turha tappaa itseään hillittömiin mäkiin. |
 |
| Pulkkilanharjun sillalla. |
 |
| Pulkkilanharjua mainostetaan Suomen kauneimpana maisematienä eikä suotta. Koko kauneus paljastuu tosin paremmin ilmakuvassa. Itse tie menee metsän keskellä ja vesistöä näkyy vain satunnaisesti. Kuvassa on sama silta josta edellinen selfie on otettu. Tämä kuva: Asikkala.fi |
40 kilometrin jälkeen poikkesimme lounaalle Rantaterassi Reimariin. Tämä oli ensimmäinen ja samalla viimeinen kerta kun vierailimme kyseisessä paikassa, sillä ensi vuonna Reimaria ei enää ole: Rakennus puretaan syksyllä ja paikalle rakennetaan uusi Reimarin matkailukeskus. Sinällään ihan ymmärrettävää, sillä rakennus vaikutti ulkopuolelta hieman rapistuneelta ja terassin "Varokaa ahnasta lokkia!" -kyltti kertoi, kuka oli paikan todellinen herra. Lounaaksi tarjottu aurajuustokana oli todella hyvää, joten voin suositella lounaspaikkaa lämpimästi.
4 tuntia ja 72 kilometriä myöhemmin saavuimme viimein Camping Sysmään. Receptionissa meidät vastaanotti kaksi naista jotka kertoivat heti kättelyssä, että he olivat harjoittelijoita. Ei haitannut lomalaisia yhtään ja Miksu kiteytti tuntomme hyvin kommentoimalla: - Meidän kiireet loppui just äsken (kun pääsimme perille). Majoittumisen ja suihkun jälkeen otimme pienet tirsat ja sitten lähdimme pyöräillen katsomaan, miltä itse Sysmän kunta näyttää.
 |
| Perusmökki perusmukavuuksilla (jääkaappi ja mikro), 55 € yö. |
 |
| Tämän reissun ensimmäinen ja viimeinen aurinkoinen päivä. |
Kävimme bongaamassa keskiaikaisen Pyhän Olavin kirkon. Kirkko on rakennettu 1520-luvulla ja muutettu ristikirkoksi eli nykyiseen ulkoasuun vuonna 1834. Kirkon hautausmaalla on hautakiviä ja ristejä 1800-luvulta asti. Missä on niitä vanhemmat haudat? Kysymys jäi vähän ilmaan roikkumaan, pitänee tutkia asiaa myöhemmin. Kirkon lähellä oli kyllä rautakautinen kalmisto josta kertoi paikalle pystytetty opaskyltti. Itse kalmisto on jäänyt jonnekin maakerrosten alle joten paikalla ei ollut varsinaisesti mitään nähtävää.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti