perjantai 8. kesäkuuta 2018

Tenojoki, tunturit ja tenniksen tukkajumala

Katsoin Eurosportilta Ranskan avointa tennisturnausta. Laji toi mieleen muistoja lapsuudesta: ajalta, jolloin Kekkonen oli presidenttinä, Björn Borg hallitsi Wimbledonia ja kesälomareissumme veivät Lappiin Utsjoelle, Tenojoen varrelle. Lapsena tuntui, että mikään ei muutu ja kaikki säilyy ennallaan. Maailma oli valmis.


Kuva: Pinterest.com
Ensimmäinen muisto Björn Borgista on vuodelta 1976. Ruotsalainen tukkajumala raivasi ensimmäisen kerran tiensä Wimbledonin finaaliin. Vastaan asettui tumma ja tuliluontoinen romanialainen Ilie Nastase. Borg oli vasta 20 vuotias, eikä hävinnyt turnauksessa erääkään. Hänestä tuli Wimbledonin historian nuorin miesten kaksinpelin voittaja. Kaikki halusivat samanlaisen hikinauhan ja kultakutrit kuin ruotsalaisella.

Tuohon aikaan tv:ssä oli vain kaksi kanavaa, Yle 1 ja Yle 2. Wimbledon oli vuoden ainoa televisioitu tennisturnaus. Tilanteesta riippuen finaali katsottiin joko mummon kesämökillä, tuttavaperheen luona Utsjoella tai asuntovaunun matka-tv:stä.

Utsjoki 70-luvulla
Vuonna 1977 vietimme juhannuksen Tenojoen varressa telttaillen. Kerroin aikaisemmin näistä kalareissuista tarinassa Se suurin kala, joka pääsi karkuun. Isä pystytti neljän hengen teltan kangasmaastoon ja lähti kaverin kanssa kalastamaan. Me lapset pidimme äitien kanssa leiriä miljoonien itikoiden ja mäkäräisten kanssa. Keskellä yötöntä yötä aurinko paistoi korkealla ja teltan vierestä käyskenteli pari lehmää. Pikkupojasta tämä kaikki oli erikoista ja jännittävää. Joen toisella puolella, sadan metrin päässä vastarannalla oli Norja. Olimme melkein ulkomailla.


Sinä kesänä Björn Borg uusi Wimbledonin mestaruutensa. Vastassa oli amerikkalainen Jimmy Connors, joka onnistui horjuttamaan hallitsevaa mestaria ja taipui vasta viisieräisen trillerin jälkeen.

Vuonna 1978 vietimme taas pari viikkoa Lapissa. Kumma kyllä en muista, että isä olisi koskaan saanut mitään suurempaa kalansaalista. Mutta se oli sivuseikka. Sillä aikaa kun aikuiset virvelöivät joella, me velipojan kanssa keksimme kaikenlaista oheistoimintaa. Olin siihen aikaan suuri Edgar Rice Burroughs fani ja luin kaikki Tarzan kirjat kannesta kanteen. Niissä kerrottiin mm. Afrikan viidakoissa sijaitsevasta, salaperäisestä norsujen hautausmaasta, jonne elefanttien menivät kuolemaan. Erään tunturin laelta löysimme porojen hautausmaan! Paikalla lojui ympäriinsä kymmeniä poron sarvia ja luita. Otin yhdet sarvet ja leukaluun biologiseen kokoelmaani. Paikan tarkoitus ja luiden alkuperä jäi mysteeriksi.


Samana vuonna Björn Borg otti kolmannen perättäisen mestaruuden. Finaalivastustaja oli jälleen Jimmy Connors, joka hävisi tällä kertaa ottelun suoraan kolmessa erässä.

Urho Kekkonen valittiin uudestaan presidentiksi 260:llä valitsijamiehellä. Presidentinvaalit eivät olleet suorat kansanvaalit, mutta siitä me lapset emme ymmärtäneet mitään. Kekkonen jatkoi presidenttinä ja valtakunnassa oli kaikki hyvin.


Kesä 1979 jatkui samaa rataa kuin edellisetkin kesät. Björn Borg kohtasi Wimbledonin finaalissa amerikkalaisen syöttökoneen Roscoe Tannerin. Muistan, miten vastustajan syöttöä hehkutettiin maailman kovimmaksi. Ottelu venyi viiden erän mittaiseksi, mutta lopussa ruotsalainen tukkajumala nosti voittopokaalin ilmaan neljännen kerran.

Vietimme pari viikkoa Utsjoella ja isä osti joltakin paikalliselta kalastajalta valtavan lohen. Miesten jutuista jäi mieleen, että kauppaa ei käyty markoilla vaan kossupullolla. Se oli kovinta valuuttaa sen ajan viinakaupattomassa Lapissa.


Kesällä 1980 tenniskärpänen puraisi myös meidän kaveriporukkaa. Hankimme puiset tennismailat ja pallot paikallisesta urheiluliikkeestä. Suonenjoella oli kokonaista kaksi tenniskenttää, joita kaupunki vuokrasi kuntalaisille. Meillä ei ollut mitään tarkoitusta maksaa pelivuoroista. Sen sijaan odotimme, kunnes kentät lukittiin yöksi, ja kiipesimme sitten kesäyön hämärässä korkean aidan yli pelaamaan. Näin tennikseen saatiin ylimääräistä jännitysmomenttia. Aita oli todella korkea ja kerran Tepi jäi sen päällä kiinni haaroistaan ja rikkoi housunsa. En usko, että Björn Borgille kävi koskaan noin. Borg voitti muuten sillä aikaa viidennen perättäisen mestaruutensa. Tällä kertaa häviävän osapuolena oli nuori tulevaisuuden lupaus John McEnroe.


Kesä 1981 oli erilainen. Kävimme taas asuntovaunulla Lapissa, yövyimme Tenojoen varrella ja kiersimme autolla Pohjois-Norjaa. Maisemat muuttuivat jylhemmiksi, kun lähestyimme jäämerta. Olin jo teinipoika, eikä joka kesäinen perhematkailu oikein enää napannut. Muistan ajatelleeni, että tämä Lappi on niin nähty. Kotona odottivat kaverit ja kesän nuorisomenot, jotka kiinnostivat paljon enemmän.


Wimbledonissa Björn Borg valmistautui jälleen kerran puolustamaan mestaruuttaan. Edellisen vuoden tapaan vastaan asettui amerikkalainen John McEnroe. Ensimmäinen erä meni tuttuun tyyliin ruotsalaiselle, mutta sitten tuuli kääntyi. Nuori amerikkalainen voitti kaksi seuraavaa erää sensaatiomaisesti tie-breakilla. Neljännessä erässä voittamattomalta tuntunut tukkajumala ei saanut enää peliä käännettyä, ja valta vaihtui. Järkyttävää, että Borg olikin vain kuolevainen.

Kesän jälkeen tuli toinen järkyttävä uutinen: presidentti Kekkonen erosi presidentin virasta sairauden vuoksi. On vaikea kuvailla miltä tuntui, kun oli elänyt koko elämän kekkoslovakiassa ja yhtäkkiä kaikki päättyi. Ensimmäisen kerran koin vahvasti, että mikään ei olekaan ikuista. Tuo tunne yhdistettynä murrosiän muutoksiin olisi voinut olla nuorelle miehen alulle liikaa. Onneksi perhe, läheiset ja ystävät loivat turvallisen kuplan, joka toimi turvatyynynä muuttuvaa maailmaa vastaan.

Niin päättyi eräs aikakausi elämässäni. Vuonna 1982 Mauno Koivistosta tuli presidentti, Björn Borg lopetti uransa, enkä enää lähtenyt perheen kanssa kesälomamatkalle. Maailma muuttui ja minä sen mukana. Lapista, Wimbledonista ja Kekkosesta jäi lämpöiset lapsuusmuistot.


Lähteet: oma muisti, Wikipedia ja Youtube




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti