maanantai 10. syyskuuta 2018

Pyörällä halki Suomen 8. päivä: Varo sormia!

30.07.2018
Tänään oli edessä etappi Rovaniemeltä Kuivaniemelle. Aamutoimet Ounaskoski campingilla meni rutiinilla ja aamupalan (risottoa) jälkeen pakkasimme teltan ja kamat autoon. Lopuksi painoin farmarin takaluukun kiinni. Samassa ilmoille kajahti hirvittävä tuskanhuuto. Miksu tanssi takaluukun vieressä, kiroili ja hoki "aukaise, aukaise". Pari sekuntia myöhemmin tajusin, että kaverin sormet jäivät takaluukun väliin! Avasin luukun vikkelästi ja päästin Miksun pinteestä. Sadattelusta päätellen oli tosi kyseessä.
Kuvassa lastaan pahoinpidellyt isä
Kun tilanne rauhoittui, Miksu ojenteli sormiaan ja totesi, että mitään ei mennyt poikki. Takaluukun tiivisteet pelastivat sormet isommalta vahingolta, mutta jäljet olivat rujot. Onneksi reissu ei päättynyt siihen, että auton ovi katkaisee pyöräilijän sormet!



Aamu alkoi siis adrenaliiniryöpyllä. Seuraavaksi ajoin Rovaniemen Vianorille renkaanvaihtoon. Alkumatkasta kuluneet eturenkaat vaihdettiin uusiin ja aurauskulmat säädettiin kohdilleen. Koko operaatiossa meni puolitoista tuntia ja sillä aikaa Miksu pyöräili jo kohti Kemiä. Sain hänet kiinni neljänkymmenen kilometrin jälkeen ja pidimme tauon. Miksun kolmessa sormessa oli tumma painauma, mutta onneksi vamma ei haitannut ajoa. Vastatuuli ja + 26 asteen helle haittasivat enemmän.
Kaikki sormet tallessa
Ennen Kemiä sovimme, että ajan edelle etsimään sopivaa uimarantaa ja ilmoitan paikasta Miksulle. Pienen harhailun jälkeen saavuin Kemin vierasvenesatamaan. Aurinko porotti, ilmastointi ei toiminut ja auto oli kuin ruotsalainen sauna. Hikisenä ja aurinkorasvasta kiillellen päätin etsiä terassin ja käydä jäätelöllä. Päädyin Ravintola Pursiseuraan.



Tiedättekö sen tunteen, kun erotut massasta kuin p… kakka tikun nokassa? Sain täsmälleen tuon fiiliksen kun astelin sisään ravintolaan. Olin totaalisesti alipukeutunut ja nuhjuinen kuin kulkuri pursiseuran juhlissa. Koska tarjoilija huomasi minut, oli myöhäistä perääntyä. Tilasin kahvin jäätelöannoksen kera ja peräännyin ikkunanvieruspöytään. Laitoin puhelimen laturiin ja rauhoituin ihailemaan maisemia. Turistimode päällä ajattelin, että ei minua täällä kukaan tunne.


Näköala Ravintola Pursiseuran ikkunasta
Miksu saapui paikalle 118 kilometrin hikisen urakan jälkeen ja pulahti mereen. Päivä oli niin kuuma, että uinnin jälkeen nostimme pyörän auton kyytiin ja ajoimme Camping Merihelmeen. Respassa ei huolittu camping cardia, mutta onneksi telttailun hinta oli kohtuullinen 20 € yö.
Kemissä. Taustalla meressä pulikoiva pyöräilijä

Camping Merihelmi. Voimme suositella









Meille tuli ongelma: seuraavana päivänä oli tarkoitus jatkaa Pulkkilaan, mutta majoituksesta ei ollut mitään tietoa. Lisäksi säätiedotus lupasi + 30 asteen hellepäivää. Teimme suunnitelman muutoksen: maksoimme toisen yön Merihelmessä ja päätimme pitää tiistain lepopäivänä. Miksu pyöräili kahden päivän aikana yhteensä 248 kilometriä. Vapaapäivä merenrannalla tuli tarpeeseen.
Ilta

Iltapala

Iltaleffa teltan kattoon kiinnitetystä kännykästä: "Bellevillen kolmoset". Ranskalainen animaatioleffa mummonsa luona asuvasta yksinäisestä pojasta, joka innostuu pyöräilystä... (videoklippi alla) 

Tällä kertaa arvostelussa Kuivaniemen Merihelmi Camping:


Minä: 8/10
+ upea sijainti merenrannalla
+ noutopöytä Ravintola Merihelmi
- pienet yhteiset tilat & keittiö
- liikenteen melu (maantien vieressä)

Miksu: 9/10
+ meren äärellä
+ itävaltalainen matkaajapariskunta (pitkä ja antoisa rupatteluhetki)
- eristävät/ikkunattomat keittiötilat
- väsymys (ei tosin johtunut campingista)

"Olimme pojan kanssa tienpäällä kaksi ja puoli viikkoa. Tuossa ajassa reissasimme Lappiin, kävimme Pohjois-Norjassa ja matkustimme Suomen halki Nuorgamista Helsinkiin. Tuo Nuorgam-Helsinki etappi olikin ikimuistoinen. Poikani pyöräili sen yhdessätoista päivässä vanhalla naisten kolmivaihteisella polkupyörällä. Minä oli mukana huoltomiehenä ja ajoin etapit autolla."









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti