Fättness-päiväkirja: Ravintola Boka, Kuopio

Tällä kertaa päätin yllättää vaimon viemällä hänet treffeillä sataman Ravintola Bokaan. Boka on pari vuotta sitten avattu balkanilainen ravintola, joka oli vielä kokeilematta. Sijainti Kuopion satamassa on hieman syrjäinen, joten ulkopaikkakuntalaiselle suunnistaminen tuo oman haasteensa. Mutta tuo haaste kannattaa ottaa vastaan.

Varasin meille pöydän lauantai-iltapäivälle. Varaus onkin paikallaan, sillä itse ravintola on pieni ja asiakkaita riitti viikonlopulle. En tunne balkanilaisia ruokia, mutta a la carte -listalla oli kuitenkin jotain tuttua, kuten esim. moussakka. Tilasin hitaasti kypsytettyä lammasta uuniperunoiden, makeiden porkkanoiden, pitaleivän ja tzatzikin kera. Vaimo tilasi cevapcicin (Balkanin pienet makkarat), johon kuului makkaroita, pitaleipää, ranskalaisia, valkosipulilla marinoitua paprikaa sekä kajmak- ja ajvar-kastiketta. Kajmak on paikallista kermajuustoa ja ajvar perinteinen grillatusta paprikasta, tomaatista ja munakoisosta valmistettu tahna. Pääruokien hinnat ovat 19-21 euroa. Kyytipojaksi mythokset ja lasit punaviiniä.

Lammasta

Cevapcici, pieniä makkaroita

Baklava-leivos

Ruoka oli todella hyvää! Lammas oli niin mureaa että hajosi haarukkaan ja vaimo kehui makkaroita ja paprikaa estottomasti. Ranskalaiset olivat kuulemma liian suolaisia, muuten kaikki toimi ja maut sopivat keskenään loistavasti. Harvinaista kyllä otin myös jälkiruokaa ja imelä baklava jäätelöllä kruunasi kokemuksen.

Ruuasta innostuneena saimme idean, että Bokasta pitää varata pöytä kesällä ennen Kuopion Viinijuhlille menoa ja käydä syömässä vähän isommalla seurueella. Pohdimme myös vaimon kanssa, milloin viimeksi ravintolaruoka on maistunut näin hyvälle. Ei tullut ihan heti mieleen.

Ravintolan omistajat ovat Pohjois-Makedoniasta, joka itsenäistyi Jugoslaviasta vuonna 1991. Makedonian osalta kaikki tapahtui rauhanomaisesti toisin kuin esim. naapurissa Kosovossa. Balkanin niemimaalla on tällä hetkellä hauras rauhantila, jonka toivoisi jatkuvan. Ainakin balkanilaisen keittiön vaikutuksesta uskon rauhaan, sillä hyvä ruoka = parempi mieli. Tässä vielä Jugoslavian kartta vuodelta 1989 ja toisessa kartassa alueen nykyiset valtiot.

Ravintola Bokan avajaisista tuli mieleen että tiedättekö, kuka oli Bokassa ensimmäinen? Hän oli Keski-Afrikan tasavallan diktaattori, joka kaappasi vallan vuonna 1966 ja kruunasi itsensä keisariksi vuonna 1976. Syksyllä 1979 Ranska syrjäytti diktaattorin ja palautti maahan demokratian. Ei liity mitenkään Ravintola Bokaan, mutta tulipahan vain mieleen. Nää on näitä.

Bokassa I

Salpausselän kisat 9.2.2019: Mertaranta, mestareita ja mäkikotkan hautajaiset

MM-esikisat 1977; Salpausselän Kisat, Lahti, Suomi. Kuva: Finna

Viime viikonloppu meni Lahden Salpausselän kisoissa kuopuksen kanssa. Poikani muutti Lahteen viime elokuussa, joten hän sai toimia alkuasukasoppaana. Minun kokemukset edellisistä Lahden kisoista ovat niinkin kaukaa kuin vuodelta 1978. Matkustin ala-asteikäisenä isän kanssa katsomaan Lahden maailmanmestaruushiihtoja ja olin Happoradiota siteeraten "vielä aamulla äitini pukema".

Salalounaspaikkamme ammattikoulun ruokalassa

Tällä kuvalla tuskin lunastan paikkaani ruokabloggaajana, mutta hyvää oli: Lihamakaronilaatikkoa.

Tarkan markan turisteina emme tuhlanneet rahoja kisapaikan kalliissa ravintolassa, vaan koukkasimme Urheilukeskusta lähellä sijaitsevaan ammattikoulun ruokalaan. Ovella päivystäneet kisatytöt olivat hetken hämillään kun selvisi, että olimme tavallisia kisaturisteja. Huomasin heidän katseistaan äänettömän kysymyksen: "Voiks täällä syödä muutkin kun kisatoimitsijat?" Keittäjätäti vahvisi meille, että lounasta myydään myös turisteille eli meille. Söimme siis lihamakaronilaatikkoa, vegepastaa ja salaattia hintaan 7,90 € per naama. Hyvää ja edullista.

Lounaan jälkeen oli aika astui sisään kisaporteista talviurheiluareenan syövereihin. Heti aluksi huomasimme, että kävelimme vahvasti vastavirtaan: yhdistetyn mäkikisa oli juuri päättynyt ja ihmismeri valui ulos katsomosta. Koska seuraavaan lajiin eli miesten ja naisten sprinttikisaan oli vielä reilu tunti aikaa, päätimme kuluttaa väliajan piipahtamalla Hiihtomuseossa. Museossa oli näytillä mm. viikko sitten menehtyneen Matti Nykäsen arvokisamitalit.

Sodankylän kotiseutumuseossa bongasimme 700 vuotta vanhan suksen, mutta Hiihtomuseo pisti reilusti paremmaksi: Tämä suksi on 1820 vuotta vanha.

Hiihtoasu mallia talvisota 1939.

Entisaikaan ei kisoissa ollut pakkasrajaa, joten käytössä oli erilaisia konsteja selvitä kovista sääolosuhteista. Tämä kokonaama-maskissa kilpaileva kaveri hiihtää - 30 asteen pakkasessa.

Näytillä oli myös vuoden 1978 MM-kisojen rekvisiittaa.

Lahden doupingskandaalin paljastanut lääkärinlaukku oli museossa muistuttamassa synkästä menneisyydestä. Lahden MM-kisoissa 2001 jäi kiinni kuusi suomalaista hiihtäjää doupingin käytöstä. Lääkärinlaukku unohtui Suomen hiihtomaajoukkueelta Ala-Tikkurilan huoltoasemalle. Laukusta löytyi infuusionestepusseja ja ruiskuja, jotka todistivat omalta osaltaan kielletyn Hemohesin käytöstä. Laukun löysi toimittaja Riku Rantala.

Naisten ja miehen palkintohistoriasta kerrottiin seuraavaa: Naishiihtäjien palkinnot olivat pitkään heikompia kuin miesten palkinnot. Naisten palkintoja myös vaihdettiin miehille, jos tulikin yllättäen kaksi miesvoittajaa. Vaihdossa nainen saattoi hopealusikoiden sijaan saada appelsiineja tai kahvipaketin. Appelsiinit ovat olleet yleinen palkinto myös lasten hiihtokilpailuissa. 1970-luvulla siinä missä mies saattoi saada stereot, voitokkaan naisen piti tyytyä lämpörulliin.

Marja-Liisa Kirvesniemen verryttelyasu ikimuistoisista Sarajevon Talviolympialaisista 1984.

Matti Nykäsen arvokisamitalit: 4 Olympiakultaa, 1 Olympiahopea, 6 MM-kultaa, 2 MM-hopeaa, 6 MM-pronssia

Hiihtomuseon toinen kerros oli muutettu kisojen ajaksi Vip-tiloiksi, joten se jäi tällä kertaa näkemättä.

Museokaupasta tarttui matkaan postikortti, jääkaappimagneetti, kisapipo ja heijastin. Kassalla myyjätär kertoi kisahallissa sijaitsevasta erikoisleimauspisteestä. Huippua! Tällä reissulla postitin taas yhden erikoisleimalla varustetun postikortin itselleni kotiin.

Edellisistä Lahden kisoista minulla on vain hämäriä muistikuvia ja yksi viidentoistaminuutin kaitafilmikela. Silloin olin isän kanssa kokemassa, miten Helena Takalo ja kumppanit hiihtivät Suomelle mitaleja. Kisat ovat "vähän" muuttuneet neljässä vuosikymmenessä. Istahdimme A-katsomon lipan alle, kun suurelle videoscreenille ilmestyneet kädet alkoivat taputtaa rytmissä ja ilmoille kajahti junan lähtöpillin vihellys. Tämän jälkeen Antero Mertaranta aloitti kiihkeän alustuksen, jota komppasi toinen selostaja englanniksi. Koska sprintti hiihdettiin suurimmaksi osaksi katsomon näköpiirissä, kilpailussa pysyi hyvin kartalla. Ainoastaan hiihtoasut aiheuttivat vähän tulkintavaikeuksia värisokealle penkkiurheilijalle. Myös poika totesi, että pukuja on välillä vaikea erottaa toisistaan ja nopeavauhtisessa kisassa hiihtäjät saatoivat mennä näkökentässä sekaisin. Tulospalvelu toimi kuitenkin kiitettävän nopeasti, joten voittajasta ei jäänyt kertaakaan epäselvyyttä.

Sprinttihiihtojen jälkeen suunnistimme sopulilaumana lämmittelemään kisahalliin. Kisahalli piti sisällään ravintolan, erilaisia myyntipöytiä, lasten nurkkauksen, esiintymislavan ja tv-screenin. Päädyimme ravintolaan ja poikani kysyi, minkälaista olutta tarjolla oleva Lahden Erikoinen on. Totesin, että olutmerkki on vanha ja perinteinen, mutta itse oluessa ei ollut muuta erikoista kuin nimi. Koemaistamisen jälkeen poika oli samaa mieltä ja tyytyi lonkeroon.

Virallinen kisamunkki

Samaan aikaan urheilustadionilla käytiin kova taistelu yhdistetyn joukkuesprintin voitosta. Ankkuriosuudelle suomalaiset lähtivät viiden parhaan joukossa ja tunnelma alkoi nousta. Seurasimme screeniltä, miten stadionin viimeisessä mutkassa Suomen ankkuri Eero Hirvonen ohitti härskisti muut joukkueet ja otti parinsa Ilkka Herolan kanssa kultaa! Kisahalli räjähti valtavaan huutoon ja aplodeihin. Hetki oli euforinen ja heitimme pojan kanssa yläfemmat. Livetunnelmassa ja voitonhuumassa on jotain niin sanoinkuvaamatonta, että se vie mennessään.

Suomen voitonjuhlia. Kuva: Ylen tv-kuvaa.

 Ilta pimeni ja taivaalta tihkui vettä, kun päivän viimeisenä kilpailuna käytävä mäkihypyn joukkuekisa alkoi. Joukkueita oli kaiken kaikkiaan kymmenen ja kahdeksan parasta pääsi toiselle kierrokselle. Ensimmäisten hyppääjien jälkeen Suomen tilanne ei näyttänyt hääville, mutta sitten kuvaan astui Rouva Fortuna. Ensin Venäjän joukkueen kolmas hyppääjä Mikhail Maksimochkin diskattiin vääränlaisen hyppypuvun takia ja hän joutui jättämään hypyn väliin. Tämän jälkeen Norjan joukkueen Andreas Stjernen epäonnistui täysin ja hyppäsi vain 83 metriä. Yhtäkkiä Suomi olikin kahdeksantena ja piti pintansa ensimmäisen kierroksen loppuun asti. Meikäläiset pääsivät joukkuemäen maailmancupin toiselle kierrokselle ensimmäisen kerran yli vuoteen. Toisen epäonni oli suomalaisten onni.

Kierrosten välissä pidettiin muistotilaisuus viikko sitten kuolleen Matti Nykäsen kunniaksi. Urheilustadionin lippu laskettiin puolitankoon ja screeniltä näytettiin kooste Matin uran huippuhetkistä. Yhdeksän mäkihyppyjunioria laski alas suurmäen alastulorinteen ja järjestyivät riviin niin, että heidän numerolaput muodostivat Matin syntymä- ja kuolinvuodet 1963-2009. Yhdeksän hyppääjää symboloi myös Nykäsen Salpausselällä saavutettujen voittojen määrä, mikä on edelleen kisaennätys. Liekö tuota ennätystä koskaan rikotaan, aika näyttää. Tilaisuuden päätti hiljainen hetki ja sen jälkeen kuuluttaja pyysi, että "Salppuri antaa vielä viimeiset suosionosoitukset Matti Nykäselle". Pakko tunnustaa, että pala nousi kurkkuun. Kollektiivinen suru oli aitoa ja koskettavaa.

Joukkuemäen toisella kierroksella Suomi lähti kyttäysasemista joukon viimeisenä ja piti paikkansa loppuun asti. Siinä ei siis ollut jännitettävää. Sitä vastoin kärkinelikon taistelu oli todella tiukka. Ennen viimeisiä hyppääjiä Itävallan ja Saksan ero oli vain 0,5 pistettä ja Japani kolkutteli Puolan kannoilla kamppailussa pronssista. Puolan ankkuri Kamil Stoch ei kestänyt paineita ja japanilainen virkaveli Ryoyu Kobayashi kuittasi pronssin nousevan auringon maahan. Voitto ratkesi illan viimeiseen hyppyyn, kun Itävallan Stefan Kraft leiskautti huikeat 130 metriä ja Itävalta vei kullan reilun kymmenen pisteen erolla Saksaan. Illan päätti hieno ilotulitus. Oli aika lähteä kotimatkalle ja saada veri kiertämään kohmettuneissa varpaissa.

Kotimatkalla juttelimme päivän tapahtumista ja tunnelmista. Poikani oli positiivisesti yllättynyt kisakokemuksesta. Hän sanoi lähteneensä alunperin mukaan ilman mitään ennakko-odotuksia, mutta sitten kilpailutapahtumat tempaisivat mukaansa ja loppujen lopuksi jännitimme jopa sitä, voittaako Italian Pellegrino miesten sprintin finaalin, vai jyräävätkö norjalaiset neloisvoittoon. Pellegrino tuli toiseksi, eli jännättävää riitti maaliviivalle asti. Jos jotain negatiivista pitää kaivamalla kaivaa, niin Iivo meiltä jäi näkemättä. Hän hiihti vasta sunnuntain parisprintissä.

Lahden torille oli tehty paikka, jonne sai tuoda kynttilöitä Matti Nykäsen muistolle.

Salpausselän lauantai oli erittäin hieno kisapäivä leppoisassa nollakelissä. Katsojia oli järjestäjien mukaan yhteensä 15.000. Hyvä että tulimme paikan päälle, niin saivatpahan katsojamääräksi tasalukeman. Vitsi vitsi.

Bonin Volker von, kuvaaja. Salpausselän Hyppyrimäet 1978. Kuva: Finna

Likaiset Legendat

80-luvulla Mauno Koivisto oli Suomen presidentti ja kesät kuumia, ainakin muistoissa. Vuosikymmenen alussa kesäloma kului mummin kesämökillä, kunnes murrosikä ja hormonit veivät mukanaan mansikkakaupungin rientoihin. Animaatioelokuvien teko kaverini Pasin kanssa sai jäädä, kun Suonenjoen Kaarihallilla rokkasi Juice Leskinen. Varttuneempien tanssi-illoissa esiintyivät Kari Tapio ja Jamppa Tuominen. Radiossa soitettiin Kirkaa, Kikkaa ja Gösta Sundqvistin Leevi and the Leavingsia. Ulkomaisista artisteista Michael Jackson, Prince ja David Bowie löytyivät vinyyleinä levyhyllystä. 

Vuoden elokuvatapaus oli uusi Uuno Turhapuro elokuva. Spede Pasasen Härski Hartikainen ja Simo Salmisen Sörsselssön odottivat vesi kielellä osuuttaan Uunon appiukon perinnöstä. Matti Pellonpää teki monta unohtumatonta roolisuoritusta hieman laadukkaammissa tuotannoissa. 80-luvun kansainvälisinä elokuvatähtinä loistivat mm. Robin Williams, Patrick Swayze ja River Phoenix. Vapaa-ajat kuluivat Kurt Vonnegutin ja Ray Bradburyn romaanien parissa. Urheilun saralta jäi parhaiten mieleen Matti Nykäsen koko vuosikymmenen kestänyt ylivoima mäkihypyssä.

Mitä yhteistä edellä mainituilla henkilöillä on? He ovat kaikki kuolleet. Eilen tuli uutinen, että Olli Lindholm on liittynyt edesmenneiden joukkoon. Rauha Ollin muistolle.

Minulle Yö-yhtyeen parasta antia edustaa vuoden 1983 esikoisalbumi Varietee ja biisi Likaiset Legendat, jossa on yksi kotimaisen rockhistorian hienoimmista kitarariffeistä. Bongasin Ollin ja kumppanit pariin otteeseen Suonenjoen Kaarihallilla. Viimeisen kerran näin Yö-yhtyeen Kuopion Viinijuhlilla noin kymmenisen vuotta sitten. Olin työporukan kanssa bilettämässä ja muistan kaverin kanssa käydyn keskustelun. Totesimme, että vaikka kumpikaan ei varsinaisesti digannut bändin uudesta iskelmätuotannosta, se kuulosti livenä yllättävän hyvältä. Keikasta jäi lämmin muisto.

Uutinen Olli Lindholmin äkillisestä kuolemasta järkytti. Seuraamme vaimon kanssa Voice of Finlandia, jossa Olli tuli tutuksi iskelmää ja Suomirockia puolustavana tuomarina. Nyt hän on poissa, liian aikaisin ja liian nuorena. 80-luvulla viisikymppiset vaikuttivat ikälopuilta, mutta kun itse saavuttaa tuon rajapyykin ymmärtää, että elämä on vielä kesken ja paljon tekemättä. 

Ollin poismeno tuntuu pahalle myös henkilökohtaisella tasolla. Olen muistellut mennyttä maailmaa ja sen aikalaisia, joita ei enää saa takaisin. Tämä on hyvä muistutus siitä, miten tärkeää on elää tässä hetkessä ja toteuttaa niitä unelmia, joista on aina haaveillut. Ei kannata siirtää asioita huomiseen, koska huomista ei välttämättä koskaan tule. 

Kuva: www.pixabay.com 

Jokainen ihminen on ämpärin arvoinen

Kuva: Pixabay

Tämä tuhansien murheellisten ämpärien maa, jonka tuhansiin järviin juosta saa... Kuka keksi rakkauden ämpäreihin? En tiedä, mutta ilmaisten ämpäreiden osalta syyttävä sormi osoittaa kohti köyhänmiehen Stockmannia, sitä T:llä alkavaa. Tein empiiristä tutkimusta ja kokosin todistusaineistoa suomalaisesta hulluudesta nimeltä ilmaiset ämpärit:

Iltasanomat 28.08.2014:
Onko tämä mahdollista vain Suomessa? Sadat jonottivat ilmaisia ämpäreitä Pirkkalassa.

Pirkkalan Partolassa avattiin uusi Tokmannin myymälä torstaiaamuna. Perinteisesti Tokmannin avajaisissa jaetaan ilmaisia ämpäreitä. Nyt niitä oli jaossa tuhannelle ensimmäiselle. Jonottajia oli saapunut paikalle arviolta noin 400.
- Tässä on tunti odotettu. Ja hyvällä mielellä, sanoo eräs paikalle saapunut Tokmannin asiakas, joka lopulta sai ämpärin.

Kuva: Pixabay

Helsingin Uutiset 28.01.2015:
10 000 ilmaista ämpäriä ja Sara Sieppi nakuna – mikä tempaus!

Mankkaan ja Espoontorin uudistetut Tokmanni-tavaratalot jakavat kumpikin huomenna 1 000 ilmaista ämpäriä ensimmäisille asiakkailleen. Tempauksen nokittaa hampurilaisketju Snacky, joka jakaa 10 000 ilmaista ämpäriä. Ämpärinsä Snacky on hankkinut Tokmannilta.

Tempauksella Snacky juhlistaa laajentumistaan neljälle ABC-asemalle. Ämpärit ovat jaossa aamutuimaan 12.2. Kampanjan keulakuvana toimii rohkeassa kuvassa Sara Sieppi (Miss Suomi vuodelta  2011), joka on aiemmin esiintynyt myös Snackyn vuosikalenterissa. Sieppi on mukana jakamassa ämpäreitä Sörnäisten Snackyllä.

(Myöhemmin mainonnan eettinen neuvosto käsitteli Snacky-pikaruokaketjua koskevat valitukset. Neuvoston mukaan mainos, jossa entinen Miss Suomi Sara Sieppi poseerasi kaksi ämpäriä kriittisimpiä kohtia peittämässä, oli naisia syrjivä ja hyvän tavan vastainen.)

Kuva: Snacky

Etelä-Suomen Sanomat 8.9.2016:
Nyt lähtee ihan lapasesta: ilmaisia ämpäreitä jaossa Lahdessa pitkin päivää

Ilmaisten ämpärien jonottamisesta näyttää tulleen uusi suomalaisten kansallislaji. Perjantaina tätä lajia pääsee harrastamaan niin aamulla kuin iltapäivälläkin.

Radio Suomipopin Aamulypsy-ohjelma saapuu aamuvarhaisella Lahden torille kymmenvuotiskiertueellaan. Jaajo Linnonmaa, Juha Perälä ja Anni Hautala tekevät suoraa aamulähetystä torilta kello 6-10. Ja tietysti, kuten asiaan nykyään kuuluu, jaossa on myös suomalaisten rakastamia ämpäreitä, Aamulypsyn logolla varustettuna.

Jos aikainen herätys ei kiinnosta tai yksi ilmainen ämpäri ei riitä, voi iltapäivällä siirtyä Hennalaan. Apulannan museon avajaisia vietetään Hennalassa osoitteessa Helsingintie 199 kolmesta lähtien. Paikalle kannattaa saapua ajoissa, koska museon Facebook sivuilla luvataan, että sadalle ensimmäiselle on tarjolla ilmaisia ämpäreitä.

En löytänyt Apulandiasta Apulanta -ämpäriä viime syksynä. Lienee jaettu kaikki pois.

Helsingin Sanomat 14.10.2016:
Omaperäistä? Tämä firma jakaa ilmaisia ämpäreitä eikä se ole Tokmanni

Hampurilaisketju Burger King tempaisee halloweeninä ja jakaa ilmaisia ämpäreitä.
Karkki vai kepponen -ämpäreitä jaetaan Suomen ravintoloissa maanantaista 24. lokakuuta alkaen. Ilmaiseksi jaetaan myös teemaan sopivia pääkallokruunuja.

(Hauskaa, että kansainvälinen hampurilaisketjukin taipuu suomalaisten tavoille.)

Hifk järjesti Kalpan kannattajille ilmaisia ämpäreitä Hifk - Kalpa pelissä. Kalpa lähti leikkiin mukaan ja julkaisi Kalpalaisille "ämpärinkäyttöohjeet"

Itä-Savo 3.1.2017:
Kahvipaketti, ilmaislippuja ja kumihansikkaat - opiskelijat saavat Savonlinnassa selviytymisämpärin

Tammikuussa Savonlinnassa opintonsa aloittavat korkekouluopiskelijat eivät joudu opiskelija-arkeen tyhjin käsin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin uudet opiskelijat saavat tuekseen selviytymisämpärin.

Ämpäri pitää sisällään muun muassa kahvipaketin, välipalalipukkeen, heijastimen, kynsiharjan, hengityssuojaimen ja kumihansikkaat. Tuotteet ovat peräisin eri yrityksiltä. Lisäksi opiskelijat saavat ilmaisliput Riihisaaren museoon ja uimahalliin. Ämpäreitä jaetaan Xamkin opiskelijoille Savonlinnan lisäksi myös Mikkelissä, Kotkassa ja Kouvolassa.

(Ovatko ämpärit osasyy Suomen menestymiseen Pisa -mittauksissa? Onko kukaan tehnyt aiheesta väistöskirjaa?)

Kuva: Itä-Savo

Geniem 4.09.2017:
Ämpärikuume leviää: Ohjelmistofirma jakaa ilmaisia ämpäreitä työhaastatteluun päässeille

Toimitusjohtaja (hieman ämpäripäissään) totesi että tarvitsemme ämpärikaupalla työhakemuksia. Tästä innostuneena myynnistä vastaava Tuomo oli kaikessa hiljaisuudessa tilannut laatikkokaupalla ämpäreitä, vaikka kymmenen olisi omasta mielestäni riittänyt.

Minimitilaus oli kuitenkin 50 kappaletta. Ämpäreitä on nyt joka nurkassa ja ajateltiinkin ilahduttaa ämpärikansaa aloittamalla oma ämpärikampanja.

(Syyskuussa alkanut ämpärikampanja oli kuukauden päästä tuottanut tamperelaisyritykselle kolme uutta työntekijää.)

Kuva: Pixabay

HSL 22.11.2017:
Ilmaiset ämpärit toivat miljoonamyynnin

Runsas vuosi sitten Kampissa kiemurteli satojen ihmisten hilpeä jono. Jaossa oli yhteensä 6000 vihreää HSL-ämpäriä ja rajattomasti ilmaisia matkakortteja kortittomille. HSL sai tuosta jonosta tuhansia uusia kanta-asiakkaita.

Ilmaiset ämpärit olivat osa HSL:n uusasiakaskampanjaa. Sen aikana toimitettiin 10 862 uutta HSL:n matkakorttia ihmisille, joilla ei sellaista vielä ollut. Noista korteista 6 215:lle on tehty latauksia marraskuun 2016 ja lokakuun 2017 välisenä aikana.

“Yhteensä korteille on tehty latauksia lähes miljoonalla eurolla. Maksuttoman kahden viikon kauden jälkeen 57  prosenttia kokeilijoista on jäänyt asiakkaiksemme”, toteaa HSL:n asiakkuus- ja myyntiosaston johtaja Mari Flink.

Kuva: HSL

Kaleva 27.1.2018:
Ehdokkailla loppukiri menossa, Matti Vanhanen sai myös vas­taeh­dok­kai­den äänestäjät torille - se on ämpäri, joka kannattaa!

Helsingin Narinkkatorilla on lauantaiaamupäivällä kylmää ja harmaata, jäistä vettäkin vihmoo niin, että korvissa suhisee. Siitä huolimatta hyinen aukio on hetkittäin täynnä kansaa, eikä ihme. Mikään ei nimittäin saa suomalaista helpommin liikkeelle kuin ilmainen ämpäri.

- Tulin tänne muuten vain pyörimään ja juttelemaan ihmisille. Olen äänestänyt ennakkoon jo omaa ehdokastani, Tuula Haataista (sd.). Se ei ole mikään vaalisalaisuus, kertoo helsinkiläinen Tiina Tuuri, joka on hetki sitten jonottanut ensimmäisenä Matti Vanhasen (kesk.) nimikirjoituksella varustettuja vaaliämpäreitä.

(Voin lyödä pääni pantiksi, että Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa presidentiksi on pyritty jakamalla ilmaisia ämpäreitä.)

Kuva: Pixabay

Vihdin Uutiset 1.4.2018:
Vihdin kunta jakaa tänään ilmaisia ämpäreitä – sata ensimmäistä saa superyllätyksen! 

Kunnan henkilöstöä ja luottamushenkilöitä on valjastettu jakamaan ämpäreitä siis sekä kirkonkylän kyläaukiolle ja Nummelan torille sunnuntaina 1.4. kello 10 alkaen.
– Ämpäreitä riittää varmasti jokaiselle, mutta superyllätyksiä on vain 50 ensimmäiselle kummallakin torilla, Miettinen vinkkaa.

(Tämä juttu oli Vihdin Uutisten aprillipila. Tarina ei kerro, moniko meni halpaa.)

Kuva: Pixabay

Tyrvään Sanomat 15.4.2018:
VaLePan peliin kannattaa tänään mennä ajoissa – seura lahjoo faneja ilmaisilla ämpäreillä

Tänään sunnuntaina lentopallofanien kannattaa olla ajoissa hallilla, sillä 300 ensimmäiselle on jaossa Vanttilan Muovin VaLePa-ämpäri pelaajien nimikirjoituksilla. Ämpäreitä jaettiin myös tiistaina käydyssä ekassa finaalissa.

(Myös suomalaiseen urheilun finaalitapahtumaan kuuluu ilmaiset ämpärit. Tästä vinkki sinne rapakon taakse: Super Bowl miten olisi?)

Kuva: Pixabay

Linnanmäen Peacock esitti kesällä 2018 revyyn Tuhansien ämpärien maa. Revyytä mainostettiin näin:

Kansakuntamme haltuunsa ottanut ämpärimania valloittaa tulevana
keväänä Peacock-teatterin teatterimme tarjoillessa ämpärikaupalla
huumoria uusimmassa musiikki-ilottelussaan Tuhansien ämpärien maa.

Uutuusilottelu tarkastalee omaperäisen ihastuttavaa kansaamme
hulvattomien sketsien, huippuunsa viritetyn musiikin ja näyttävien
tanssinumeroiden kautta. Esityksen ohjauksesta vastaa ensimmäistä
kertaa viihteen moniottelija Jaakko ”Jaska” Saariluoma.

Kuva: UIT

Hirvihaaran Golf järjesti 10.11.2018 Ämpäri Open -turnauksen. Golf turnauksen jokaiselle osanottajalle annettiin ilmainen ämpäri. Tuohan voisi olla pääpalkintona!!
                                                         
                                                                         ******
Lopuksi kerron vielä oman ilmainen ämpäri -kokemuksen. Lähikauppa mainosti appelsiini-ämpäriä, ja meikäläinen ryntäsi välittömästi ostoksille. Ämpäriin mahtui 6,5 kg hedelmiä ja hinta oli vaivaiset 5 euroa. Kun laitoin alla olevan kuvan someen ja kehuin ostosta, kävimme kaverin kanssa seuraavan keskustelun facebookissa:

Minä: - Appelsiinien kanssa tuli ilmainen ämpäri! JES!!!!
Jake: - Vai maksoitko ämpäristä ja sait appelsiinit kaupan päälle?
M:    - Siinä tapauksessa oli helvetin kallis ämpäri. Nyt harmittaa.
J:      - Mitäs tulit tänne kehuskelemaan ämpärilläsi?
M:    - Nousi niin sanotusti ämpäri päähän.
J:      - Minä näin tuon tarjouksen K-Marketissa enkä ostanut. Nyt harmittaa minuakin kun sinä ostit.