Tiedättekö ketään toista henkilöä, jonka kuolinpäivä vaihtelee vuodesta
toiseen? En minäkään. Vakavasti ottaen Jeesus ei ollut ihan turha
kaveri, koska häntä muistellaan vielä kahden tuhannen vuoden jälkeen.
Ateistinkin kalenteri kulkee "jälkeen Kristuksen" ajassa.
Kirjalliset lähteet todistavat, että Jeesus oli oikeasti olemassa. Ateistina en ota kantaa, kenen poika hän loppujen lopuksi oli. Siitä voidaan olla montaa mieltä.
Arvostan kuitenkin Jeesuksen moraalisääntöjä,
jotka tulivat ihmiskunnalle tarpeeseen. Oli aika radikaalia antaa
käskyjä älä tapa tai älä tee huorin aikana, jolloin osa ihmisistä syntyi
orjiksi, naisilla ei ollut oikeutta omaan vartaloonsa ja rikolliset
teloitettiin ristiinnaulitsemalla. Jeesuksella oli ns. munaa tarttua yhteiskunnan epäkohtiin.
Yksi hänen moraalisääntönsä on ehkä mahdoton toteuttaa: rakasta
lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Siinä on rima asetettu vähän liian
korkealle. Omalta osaltani voin todeta, että rakastan vain
lapsiani enemmän kuin itseäni. Muut tulevat arvoasteikossa
meikäläisen jälkeen. Väitän, etten ole tässä asiassa ainoa. Ihminen on pohjimmiltaan
itsekäs olento ja suurin osa meistä tavoittelee henkilökohtaista hyvää. Lähimmäisen rakastaminen on vähän liioiteltua.
Meillä on työpaikalla, tuttavapiirissä ja jopa sukulaisissa ihmisiä,
joita ei vain voi "rakastaa kuin itseä". Tyyppi, jonka sanomiset ja tekemiset nostattavat niskavillat
pystyyn. Ehdotankin, että laskemme rimaa hieman alemmas. Ei meidän tarvitse
rakastaa sitä v-mäistä työtoveria, ärsyttävää tuttavaa tai rasittavaa lähisukulaista. Riittää, että tulemme toimeen, kun
olemme tekemisissä toistemme kanssa. Ja jos pinna meinaa palaa tähän henkilöön, pidä aina mielessä se kuudes käsky: älä
tapa.
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!
Kuva: Pixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti