Fätness-päiväkirja: Ravintola Wanha Satama, Kuopio

Fättness-matkailija täällä päivää. Tällä kertaa tutustuimme Kuopion Ravintola Wanhaan Satamaan. Puitteet ovat hienot mutta maistuiko ruoka?

Lähdimme syömään kalavenettä. Fingerporin ystävät kuvittelevat jo mielessään, miten meille tarjotaan vanha puuvene, jonka pohja on vuorautunut merellä tarttuneista kotiloista ja simpukoista. Totuus oli kuitenkin toisenlainen.

Ravintola Wanhan Sataman kalavene.

Sekoilimme hetken pöytävalinnan kanssa kun eksyimme juhlasalin puolelle ja varasimme nurkkapöydän. Buffetin luona tajusin, että varsinainen ruokapuoli oli erikseen. Vaihdoimme siis pöytää.

Täällä ei saanut syödä. Buffetin puoli oli niin täynnä, etten kehdannut ottaa siellä kuvia.

Koronatilanne huomioitiin hyvin: Eteisessä sijaitsi kolme käsidesiautomaattia (joista kaksi tosin tyhjiä) ja pöydässä oli tilaa niin, että ruokaseurueiden väliin jäi tyhjä tuoli. 

Kalavene mallia -38: Nuottakalastusta syksyllä 1938. Jäntin talo, Hirvilahti Kuopio. Museoviraston kansatieteen kuvakokoelma.

Kaikkia tietenkin kiinnostaa, mitä me söimme. Minäpä kerron. Me söimme lämminsavulohta, kylmäsavulohta, savumuikkuja, muikkupateeta, katkarapu Skagen, sinappisilliä, valkosipulisilakkaa, keitettyjä perunoita, tummaa leipää ja voita, remouladea, tilli-jogurttia, sitruunamajoneesia, varhaisperunasalaattia ja kaprista, pikkutomaatteja ja punasipulia, pikkelöityä kurkkua ja tilliä, marinoitua kukkakaalia, vihreää parsaa ja puolikuivattua tomaattia, cocktail-maustekurkkuja, kananmunia ja vihersalaattia,

Koko lysti kustansi 21,90 € per nenä. Ei valittamista.

Tulli- pakkahuone (Nykyinen Ravintola Wanha Satama). Vuonna 1860 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti C. A. Edelfelt. Sitä laajennettiin vuonna 1889. Museovirasto historian kuvakokoelma.

Poikani kysyi huomasinko, miten nyrpeän oloisia samassa pöydässä istuneet turistit olivat. Vastasin että ei mikään ihme: he istuivat jo pöydässä kun tulimme paikalle lautaset kukkuroillaan kalaherkkuja. Söimme, maiskuttelimme, huokailimme, kävimme santsaamassa ja kun viimein teimme lähtöä, pöytänaapurit odottivat edelleen a la carte annoksiaan.

Kalavene sopii siis sudennälkään, kun et yksinkertaisesti jaksa odottaa ruuan valmistumista.

Oli niin nälkä että unohdin ottaa kuvan ensimmäisestä lautasellisesta. Kuvassa siis santsilautanen.

Jälkipuhe: 

Kevään aikana söimme vaimon kanssa terveellisesti ja meikäläisen paino putosi 5 kg. Sitten tuli neljän viikon kesäloma ja koko ruokailuhomma meni retuperälle, kuten edellinen raportti Savonlinnasta osoittaa. Nyt painoa on kertynyt kolme kiloa lisää eli "olen kiertänyt pelilaudan ympäri aloituspisteeseen käymättä vankilan kautta" (monopolin pelaajat ymmärtävät tämän). 

Sitä minä vaan haluan sanoa että jos olet laihdutuskuurilla, kierrä kalavene kaukaa.

PS: Lisää ruokaseikkailuja löytyy täältä: Fätness-päiväkirjat

Kuopion Satama 1938, kuvaaja Pietinen. Museovirasto, historian kuvakokoelma. Kaikki mustavalkokuvat ovat Finna.fi-kuvapalvelusta.