sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Riisitunturi ja Riisin rietas

Rukan lomaviikon toinen patikointikohde oli Riisitunturin kansallispuisto. Rukalta Riisitunturille tulee matkaa 35 km. Samalla kävimme Lapissa, sillä Riisitunturi sijaisee Lapin maakunnassa Posiolla.


Riisin Rietas on 12 km pitkä patikointireitti, joka on saanut nimensä onnettomasta miespolosta, joka vuosikymmeniä sitten menetti henkensä naavakuusikoiden kätköissä. Rietas kummittelee Riisitunturin itärinteillä päästelleen kaameita huutoja ja huhuilee kulkijoiden perään...

Mahduimme vielä nippa nappa parkkipaikalle, jota oltiin parhaillaan laajentamassa. Iltapäivän paluumatkalla parkattujen autojen jono kiemurteli jo tunturin juurelle asti. Täällä päti siis sama kuin Karhunkierroksella: jos haluat parkkipaikan, tule ajoissa!

Tapion pöydäksi kutsutaan latvatonta kuusta, joka kasvaa leveyttä pituuden sijaan. Muinaiset suomalaiset uhrasivat erikoisen näköisen kuusen ääressä metsän kuningas Tapiolle osan pyyntikauden ensimmäisestä saaliista. Tapion puoleen käännyttiin etenkin ennen suurriistan metsästystä. 

Alkumatkan kiipesimme ylämäkeä riisitunturin laelle, jossa tuuli niin maan perusteellisesti. Sitten rinnettä alas ja patikointia tunturilaaksoissa, pitkospuilla soiden yli ja lopulta vetistä ja mutaista polkua takaisin ylös tunturille. Emme olleet yksin. Poluilla kulki paljon retkeilijöitä ja makkaranpaistopaikoilla paloi ikuinen tuli.






On käyty kädenvääntöä siitä, kumpi on Suomen eteläisin tunturi: Riisitunturi (465 m) vai Iso-Syöte (432 m). Rukatunturia (482 m) ei nimestään huolimatta lasketa täysveriseksi tunturiksi, vaan tieteellisesti kyseessä on nummi. Outoa.





Riisisuon pitkospuut

Karhunkallopetäjä. Karhulla on erityinen asema suomalaisessa kulttuurissa. Ennen muinoin kaadetulle karhulle pidettiin suuret pidot, joiden päätteeksi karhun luut haudattiin petäjän juurelle. Kallo ripustettiin rituaalisin menoin puuhun, jotta karhun sielu pääsisi palaamaan takaisin taivaalliseen kotiinsa.

Riisitunturi on kasvattanut suosiotaan vuonna 2009 rakennetun tien jälkeen. Ennen tunturille piti patikoida 5 km. Nyt parkkipaikalta Riisitunturin laelle on matkaa vain reilu kilometri.




Riisitunturin ehkä kuvatuin kohde on Ikkunalampi.

Paluumatkalla pysähdyimme riisitunturin laelle nauttimaan näköalasta. Vaikka takana oli 10 kilometriä patikointia, ei meillä ollut mitään kiirettä syömään ja saunomaan. Maaginen maisema hurmasi meidät täysin.

Tunturin laelta näkyi myös aiemmin pitkospuita myöten ylitettu Riisisuo. Patikkareitin matalin piste oli 312 metriä ja korkein 465 metriä.






Lapissa on tuntureita, muualla vaaroja ja mäkiä. Olen ymmärtänyt että tunturin ja vaaran erottaa se, että tunturin laki on puuton. Kuopiossa taas on vuoria kuten Jynkänvuori ja Vanuvuori. Meillä Savossa ei sorruta turhaan vaatimattomuuteen. 



2 kommenttia:

  1. Riisin rietas-polun mutaisuudesta on ollut juttua paljonkin. Ensi talvena on tulossa polulle parannusta kun pahimpiin paikkoihin tulee sorastus. Luulenpa, että tuolla pitemmällä reitillä on ollut rauhallisemapaa kulkea kuin lyhyellä Riisin rääpäsyllä.

    VastaaPoista
  2. Rääpäsyllä riitti porukkaa kun paluumatkasta osa kuljettiin rääpäsyn reittiä. Ei tarvitse tänä vuonna yksin patikoida. Oli kyllä hieno lenkki tuo Riisin rietas!

    VastaaPoista