Yksi pelottavampia tunteita on tunne, että voittaa jotain huikean mahtavaa. En tarkoita lottovoittoa vaan jotain exclusiivista, johon liittyy esillä oloa, kuuluisuutta ja mahdollisesti suuri elämän muutos. Meillä on vaimon kanssa tapana osallistua mitä merkillisimpiin arvontoihin ja pelätä sen jälkeen, että mitä jos me voitetaan? Mehän ollaan kusessa!
 |
| Kuvia päivän kävelylenkiltä. Eivät liity mitenkään itse tarinaan. |
Seurustelun alkuvaiheessa osallistuimme arvontaan, jonka pääpalkintona oli matka Yhdysvaltoihin ja häät Las Vegasissa. Rakkauden huumassa ajatus tuntui hauskalle ja matka olisi varmaan mahtava. Osallistumisen jälkeen todellisuus iski kuin kivileka: mitä hittoa me ollaan tekemässä? Seurustelua oli takana vasta pari vuotta, eikä naimisiinmeno käynyt kummankaan mielessä. Entäs jos me voitetaan? Hypätäänkö me koneeseen, matkustetaan toiselle mantereelle ja mennään jonkin Elviksen näköisen showpapin vihittäviksi? Arpa oli heitetty, joten seuraavat viikot kuluivat kakka jäykkänä, kunnes h-hetki koitti ja puhelin ei soinut. Huokaisimme syvään helpotuksesta.
Minä en voita koskaan mitään suurta. Vaimolla on hieman parempi arpaonni, mutta yhteisiä voittoja ei meidän kohdalle osu. Kuukausi sitten päätimme taas hetken mielijohteesta osallistua yleisöarvontaan. Loppu ilta meni panikoidessa, että entäs jos...
Kotimainen mediajätti järjesti arvonnan, jonka voittajat pääsevät Helsinkiin. Voittajapari on mukana lauantaina 29.05. järjestettävässä Champions League jalkapallofinaalin livestudiolähetyksessä Sami Hyypiän ja kumppaneiden vieraina. Eli tiedossa on jutustelua futisgurujen kanssa kymmenientuhansien seuratessa kotikatsomossa. Kiva ajatus, mutta...
Vaimon suurin huolenaihe oli heti, mitä pukea päälle ja miltä sitä näyttää telkkarissa. Lohduttelin, että ennen lähetystä meidät föönätään ja pakkeloidaan niin, ettei edes sukulaiset tunnista meitä. Itseä huoletti eniten kun paljastuu, miten pintapuolista meikäläisen futistietämys loppujen lopuksi onkaan. Pakko päntätä pelaajien nimiä ja matsihistoriaa, ettei vaikuta ihan ääliöltä. Jos esiintymiskammo iskee, pitää keskittyä ja varoa päästelemästä sammakoita suustaan. Lopulta tuo "15 minutes of fame" jää korkeintaan läheisten ja kavereiden mieleen. Studiotavisvieraan ei tarvitse jaella nimmareita Kuopion torilla.
Sitten jännitimme taas kakka jäykkänä toukokuun alkuun asti ja kuten aina, voitto meni jollekin toiselle. Suuri helpotus! Vaara ohi ja enää ei tarvitse stressata. Päätin, etten enää ikinä osallistu arvontoihin ja menetä yöunia niiden takia. En ainakaan ennen seuraavaa kertaa...
