Kyllä ateistikin viettää pääsiäistä. Neljän päivän vapaa
keskellä kevättä kelpaa vallan mainiosti. Mietin, mitä ajankohtaista pääsiäiseen
liittyvää voisin kirjoittaa. Tulipa mieleen Pyhän Nikolaoksen katedraali.
Kuljen joskus rakennuksen ohi koirankävelytysreissuilla ja onpa tullut
vierailtua sisälläkin kerran. Vierailun järjesti ystäväni, joka on seurakunnalla
töissä.
 |
| Pyhän Nikolaoksen katedraali v. 1904 |
Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, siirtyi ortodokseja myös
Kuopioon. Seurakunnan tarpeita varten rakennettiin ensin tsasouna (rukoushuone)
1820-luvulla. Tsasouna muutettiin Pyhän Nikolaoksen muistolle pyhitetyksi kirkoksi
v. 1868.
 |
| Kuva ikonostaasin (kirkkosalin takaseinän) takana olevasta huoneesta, jonne ei tavallisesti pääse käymään |
Kivikirkon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi vuosisadan
vaihteen jälkeen. Kuopion Pyhän Nikolaoksen punatiilinen katedraali
rakennettiin 1902 – 1903. Se vihittiin käyttöön 3.1.1904. Silloinen Suomen kenraalikuvernööri
Nikolai Bobrikov oli suurelta osin kirkon rahoituksen takana. Kenraalikuvernööri
oli mukana kirkon vihkimisessä. Saman vuoden kesällä 16.06.1904 Eugen Schauman ampui
Bobrikovin senaatin portaikossa. Murha ei liity mitenkään kirkkoon, mutta ilman
Bobrikovin tukea katedraali olisi saattanut jäädä rakentamatta.
Pyhästä Nikolaoksesta oli 300-luvulla
nykyisessä Lounais-Turkissa elänyt Myran piispa. Hänen väitetään osallistuneen ensimmäiseen
ekumeeniseen kirkolliskokoukseen Nikeassa v. 325 ja puolustaneen kristinuskoa. Nikolaosta
pidetään lasten suojelijana ja hän on esihahmo nykyajan joulupukille. Nikolaoksen
ruumiin jäännökset ovat pyhiä reliikkejä. Pyhäinjäännöksiä säilytetään Etelä-Italian
Barissa, jonne ne siirrettiin v. 1087 Myrasta turvaan
muslimivalloittajilta. Jäännösten perusteella Nikolaos on ollut 1,5 m pitkä ja
hänellä oli murtunut nenä. Aika pieni mies joulupukiksi.
Lähteet: Wikipedia, Sari Hirvosen kirja ”Syrjäseudun
kirkosta katedraaliksi”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti