Tekniikan ihmelapsi

Minä ja teknologia sovimme yhteen kuin mansikkahillo ja perunamuusi. Todistin sen taas itselleni tiistaiaamuna. Meneillään on kuuma playoffs kevät.

Kalpa ja Tappara pelaavat jääkiekon Suomenmestaruudesta ja torstaina on pelipäivä Kuopiossa. Jo hyvissä ajoin mainostettiin, että liput tulevat myyntiin tiistaiaamuna klo 9.00. Edellisen pelin liput myytiin loppuun puolessa tunnissa, joten olin jo kukonlaulun aikaan sormi entterillä valmiina ostamaan liput verkkokaupasta.

Tasan klo 9 klikkasin itseni sisälle verkkokauppaan. Tiimalasi alkoi kellottaa ja ruudulle ilmestyi tiedote: Verkkopalvelussa on ruuhkaa, olette jonossa ja pääsette ostamaan lippuja omalla vuorolla. Älkää päivittäkö selainta.

Kesti viisi minuuttia, kunnes hermoni pettivät. Ja mitä tein? Päivitin selaimen. Selain hyppäsi takaisin verkkokaupan etusivulle, klikkasin uudestaan kohdetta ja kas: pääsin läpi! Tärisevin sormin ostin kaksi seisomapaikkalippua a’ 30 €, maksoin verkkopankissa ja liput tulivat sähköpostiin. Loistavaa! Vaan kun ei ollutkaan.

Tarkempi tarkastelu paljasti, että olin ostanut liput tiistai-illan Tappara – Kalpa otteluun Tampereelle. Siis väärä peli, joka alkaa kolmensadan kilometrin päässä klo 18.30. Kun pääsen töistä klo 18.00, olisin tarvinnut matkustamiseen Hornetin. Väärä ilta, väärä peli, kuusikymppiä bye bye.

Pistin liput välittömästi nettiin myyntiin. Ensin pyysin lipuista 60 euroa, parin tunnin päästä pudotin hinnan 40 euroon. Lopulta laskin hinnan vielä 30 euroon mutta mikään ei auttanut. Liput jäivät ja rahat menivät. Paska mäihä. Shit happens.

Jos jotain positiivista oikein kaivamalla kaivaa, niin onneksi emme elä enää markka-aikaa. 360 markkaa kankkulan kaivoon! Vähemmästäkin keski-ikäinen koheltaja saa sydänpysähdyksen. Nyt tappio oli vain ”muutamia” kymppejä.

Lohdutuksena sain ostettua kaverilta 25 euron seisomapaikkalipun torstain peliin. Eli pääsen joka tapauksessa matsiin. Summa summarum tiistain lippusirkus kustansi siis 85 euroa. Sillä hinnalla pääsen katsomaan jääkiekon finaalipeliä kolme tuntia seisten, ilman tarjoilua. Olisi pitänyt jo alun perin ostaa suosiolla joku Vip-lippu.