sunnuntai 4. elokuuta 2019

Kuu, kuinka monta kertaa...

Ensimmäinen ihminen astui kuun pinnalle 50 vuotta sitten. Yritin muistella, missä mahdoin olla kun Neil Armstrong lausui legendaarisen "Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle" -lauseen. Taisin olla potalla.

Kuvat: Pixabay
Viimeiset jenkit käväisivät kuussa vuonna 1972. Sen jälkeen on ollut hiljaista. Ehkä vahvin ehdokas seuraavaksi kuukävelijäksi on kiinalainen taikonautti. Meidän härmäläisten huulilla suurin kysymys kuuluu: koska on suomalaisen vuoro?


Nokian kännykkä on monta kertaa tehokkaampi kuin Apollo 11:sta tietokone, joten eiköhän meiltä tietotaitoa löydy. Laitetaan sote ja muut vouhotukset jäihin ja keskitytään olennaiseen eli lähettämään ensimmäinen sisunautti kuuhun. Eikö olisi hienoa!

Uudenmaan autotehtaalla koottu kuumobiili, kyydissään historian ensimmäinen sisunautti. Mutta kuka?
Sitten tullaan dilemmaan, kuka suomalainen saa kunnian astua ensimmäisenä kuun pinnalle. Mitä hän sanoo? Onko jaloissa reinot? Onko hän selvinpäin? Ja ennen kaikkea: mitä ulkomaalaiset ajattelevat siitä?! Ei sinne ainakaan entistä urheilijaa voi lähettää. Seppo Räty saattaisi ensitöikseen laukaista suorassa lähetyksessä: "kuu on paska planeetta". Tommi Evilä kokeilisi, miten pitkälle kuussa voi hypätä ja Juhani Tamminen latistaisi tunnelman toteamalla: "Eihän täällä ole ketään! Lähdetäänpäs kotiin veljet".

Paavo Väyrynen laskeutumassa kuuhun? Ei kiitos.
Poliitikkoja ei myöskään kannata lähettää matkaan. Ajatelkaa nyt esim. jos maailman ensimmäinen ihminen kuussa olisi ollut Paavo Väyrynen: "Tämä on pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri harppaus Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjalle". Paavon voisi vaihtoehtoisesti lähettää pelkällä menolipulla Uranukseen.

"Tiällä Mualimannapa. Kuulooko kuuraketti? Ee teitillä onkelmia satu olemaan?"
Lähtöpaikaksi kävisi parhaiten Mualimannapa eli Kuopion tori. Ennen lähtöä torilavalla pidetään perisavolainen spektaakkeli: Tarot esittää kappaleen Ashes to the Stars ja Timi Lexikon biisin Moon kuu. Teemu Vesterisen stand up show laukaisee lähtöjännityksen ja saa unohtamaan kuolemanvaaran ja hankkeen mielettömyyden. Tämän jälkeen sinivalkoinen raketti kohoaa sinivalkoiselle taivaalle Sibeliuksen Finlandia-hymnin säestyksellä. Solistina tietenkin Saku Kuosmanen.



Mutta kuka siis on historian ensimmäinen suomalainen kuussa? Jos tämä tapahtuisi vuonna 1969, vastaus olisi selvä: Olavi Virta. Ajatelkaa sitä kyynelten määrää, kun Virran Ola kuunkamaralle astuessaan pysähtyy, vetää syvään henkeä ja aloittaa: "Hopeinen kuu luo merelle siltaa..." Siinä olisi maailman kansoilla ihmettelemistä. Musiikki on universaali kieli, joten tunnelma ei jäisi kenellekään epäselväksi.


Paras vaihtoehto 2020-luvun sisunautiksi on Jani Wickholm. Ai kuka? No vuoden 2004 Idols -laulukisan kakkonen tietenkin! Jani on maanläheinen kansanmies, johon on helppo samaistua. Ja se ääni!

"Kuulooko Mualimannapa? Ilimottelempa vuan, että Kalakukko on laskeetunna ililman aekojaan"

Kuvitelkaa seuraavainen skenaario:

Andy McCoy ja Jani Wickholm laskeutuvat kuuhun. Andy on itseoikeutetusti mukana, koska hänellä on vuosien kokemus muissa maailmoissa olemisesta. Andy on "Spaced out of my head", kuten Hanoi Rocksin biisissä Tooting Beck Wrecked todetaan. Jani siis astuu ulos aluksesta, kiipeää tikkaat alas kuin Armstrong ikään ja astuu kuun kamaralle. Seuraa hetken hiljaisuus, tv-katsojat pidättävät henkeä ja huomaavat Janin kainalossa kitaran. Hän ottaa kitaran esiin ja on tekevinään soundcheckin (tekevinään, koska kuussa ei ole ilmakehää, joten kitarasta ei näin ollen kuulu ääntä). Sitten Jani aloittaa kappaleen Kuu, ja kylmät väreet kulkevat läpi Suomen Hangosta Nuorgamiin. Playback-nauhan säestämänä luonnollisesti.

Jani Wickholm kuun kamaralla
Kuu
Kuinka monta kertaa
Kuu oli oppaani mun
Kuinka monta kertaa
Taivalta taittelin
Etsien, kaivaten
Niin apua sen, valoa tielleni tuo
Näytä reitti taas rakkaani luo

Mä kuulta kyselin tietäni kotia päin
Luokses matkaa teen
Se oli kapea polku, sen valossa näin
Niin kivinen
Mä kuulta kyselin tietäni kotia päin
Tieltä eksy en
Mä vaikka välillä usvaan ja pimeään jäin
Luokses matkaani teen

Kuu
Yöksi ilta tummuu
Kertooko kaipuusta tuo?
Kuinka luokses kaipaan
Taivalta taittelin
Etsien, kaivaten
Niin apua sen, valoa tielleni tuo
Näytä reitti taas rakkaani luo



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti