Kevään luontoääni: Bloggaaja

Näin kevään kynnyksellä on hyvä mennä luontoon ja kuunnella vuoden ensimmäistä luontoääntä: Bloggaajaa.

Bloggaaja on tunnettu siitä, että se elää talvet kuin karhu: yksin omassa pesässään. Mutta sen sijaan, että bloggaaja nukkuisi talviunta, hän bloggaa. On hyvin harvinaista, muttei mahdotonta, kuulla bloggaajaa talvisin. Yksi keino on kuunnella kerrostalon rappukäytävässä ovien takana salaa. Jos kuulet hiljaisen ”eiku eiku eiku” voit olla varma, että oven takana elää bloggaaja. Se on juuri bloggaamassa ja yrittää välttää kirjoitusvirheitä. Iltaisin, ennen nukkumaan menoa, voit myös kuulla oven takaa vaimean ”aih”. Tämä on myös tunnuksenomaista bloggaajalle. Se on blogannut koko illan ja sattuu juuri sinun kuulleen oikaisemaan selkäänsä.

Keväällä bloggaajat uskaltautuvat ulos. Niitä on kohtuullisen vaikea erottaa, koska ne muistuttavat erehdyttävästi ihmistä. Bloggaajan tuntomerkkejä ovat kamera ja poseeraus omituisissa paikoissa. Jos esimerkiksi näet jonkun ottavan kuvaa itsestään näyteikkunan tai meikkihyllyn luona, kyseessä on bloggaaja. Bloggaajat ovat arkoja, joten jos havaitset sen, ole kuin et olisi huomaavinaan. Voit seurata bloggaajan toimintaa kauempaa mutta varo, ettei se aavista sinua. Siinä tapauksessa bloggaaja ottaa jalat alleen ja palaa kotiinsa.

Tunnen erään kaverin, joka on ystävystynyt bloggaajan kanssa. Hän kertoi, että bloggaaja on yleensä säyseä ja vaaraton, ja pidemmän tutustumisen jälkeen voit erehtyä pitämään sitä jopa inhimillisenä. On kuitenkin muistettava, että bloggaaja on aina bloggaaja. Se ei kuuntele sinua siksi, että olet mielenkiintoinen vaan siksi, että se koko ajan kyttää jotain blogattavaa. Pahaa aavistamatta bloggaaja saa ihmisen puhumaan itsestään sivu suun ja ennen kuin uhri tajuaa, hänen perheriitansa ja peräpukamansa ovat blogissa kaikkien luettavana. Sama pätee valokuvaamiseen. Bloggaaja ei ota sinusta kuvia, koska olet kaunis, vaan koska se voi käyttää kuvia hyväkseen  blogissa ilman sinun lupaa. Näin on käynyt monelle viattomalle uhrille, joiden elämän bloggaaja on pilannut lopullisesti.

Omituisesta viekkaudestaan huolimatta bloggaaja on hyvin herkkä eläin. Se pelkää eniten, että sille nauretaan. Joten jos luet bloggaajan postausta, älä naura. Toinen, mitä bloggaaja pelkää yli kaiken on se, ettei sille naureta. Joten jos luet bloggaajan muka-hauskaa postausta, muista laittaa sen perään hymiöitä ja ”huutonaurua” kommentteja. Nämä ruokkivat bloggaajan egoa ja saavat sen pysymään tyytyväisenä.

Jos osaat olla varovainen, bloggaaja on aika mielenkiintoista seuraa. Ystävystyminen bloggaajaan kestää kauan, eikä se yleensä lähde kanssasi yleiselle paikalle. Voit houkutella sitä sanomalla, että Ville Peltonen on Stockmannilla jakamassa nimmareita tai Renny Harlin on nähty Kappelin terassilla. Näillä syöteillä bloggaaja on kohtuullisen helppoa saada tulemaan ulos pesästään kameroineen ja tabletteineen. Tosin jos syöttisi osoittautuu petokseksi, bloggaaja saattaa hylätä sinut lopullisesti ja blogata ulos bloginsa seuraajista.

”Bloggaajan laulu” (esittää Arja Saijonmaa)

Mistä tunnet sä bloggaajan?
Onko oikea sulle han?
Anna netin se selvittää,
kuka mieleesi jää.  
Kun on sinulla vaikeaa
ja kun tarvitset bloggaajaa

silloin postaus punnitaan.
Menee muut menojaan.

Siitä tunnet sä bloggaajan,
kun on netissä vielä han.
Turhat tuttavat luotas ois’
hävinneet pian pois.