Kesästressi

Kesälomat alkavat ja voisi kuvitella, että nyt ovat stressit ohi. Turha kuvitelma. Tässä on muutama viikonloppu aikaa buukata itsensä repeämään neljään eri ilmansuuntaan ja hermoromahduksen partaalle. Pitää käydä siellä, siellä ja siellä ja miksei myös tuolla, jos jää aikaa. Ja silti joku vetää herneen nenään ja toteaa, että ettepä tulleet käymään…

Ja kohta on juhannus. Helvetti, eihän siihen ole kuin kaksi viikkoa aikaa! Mistä ostetaan makkarat, mistä tuodaan juhannusjuomat, mistä kokkopuut. Minne ne kokkopuut köijätään ja kenen luvalla poltetaan. Kenen nurkkiin mennään juhannusloisiksi tai miten estetään mökkitietä pitkin etenevä tuttujen ja sukulaisten vaellus omalle mökille. Kuka on vaarassa hukkua ja kuka joutaisi jo vihdoin viimein uppoamaan sinne Kallaveden syvimpään kohtaan. Kysymyksiä, päätöksiä, stressiä.

Sitten illat jo pimenevät ja edessä on pitkä, sateinen syksy. Mitä helvettiä sitä laittaa päälleen kun pyöräilee töihin ja takaisin? Mistä minä ne syysvaatteet tähän aikaa vuodesta löydän? Ja lasten koulukirjoihin uppoaa miljardi euroa. Saatikka sitten niihin syksyllä alkaviin harrastuksiin, joihin jokaisä kuskaa sitä perheen pientä Selännettä varustekassissaan tuhannen euron kiekkovarusteet. Mitäs jos lapsi ei opikaan pelaamaan? Ottaako Jalosen Kari meidän Aria joukkueeseen? Päätöksiä, vääriä valintoja, epävarmuutta.

Ja he, entäs ne linnanjuhlat! Itsenäisyyspäivän helvetti. Miten minä muistan ostaa ne sinivalkoiset kynttilät kun en viime vuonnakaan muistanut. Poltettiin sitten niitä sinikeltaisia koristekynttilöitä eikä vaimo puhunut minulle kahteen viikkoon. Facebookkiinkin laittoi parisuhdestatukseksi ”epävarma”. Ei auta kun laittaa ostoslistaan jo nyt ne saatanan kynttilät. Ja laitanpa vielä mukaan pienen siniristilippu –pöytäständin. Eiköhän siitä pisteet kirpoa kotiin ja kaikki tulee anteeksi annettua.

Joululahjat! Ei jumalauta! Joulu on puolen vuoden päästä enkä ole ostanut lahjan lahjaa! Tästä ei tule mitään. Ei siis kerta kaikkiaan mitään. Nämä paineet ja stressit luhistavat kovemmankin miehen ja ajavat epätoivon varaan. Uudenvuoden raketitkin hankkimatta. Mistä minä ne tähän aikaan vuodesta saan? Miten minä tämän kaiken muistan? Niin paljon tekemistä, niin vähän aikaa.

Eihän tässä auta kun ottaa itseä niskasta kiinni ja ruveta hommiin. Ottaa vain päähän ja v******taa kun ajattelee, että tämäkin kesä meni niin nopeasti ohi. Ei ehtinyt nauttia mistään. Ei muuta kun ullakolle hakemaan talvivaatteita ja suksia. Hyvää juhannusta vaan kaikille.