Tervofest 2016: Sähköä ilmassa?

Koettiin pitkästä aikaa erilainen rockfestari: Tervofest Tervossa. Pienenä alustuksena kerrottakoon, että Tervo on tuhannenkuudensadan asukkaan kunta Pohjois-Savossa. Kaunis paikka kesällä, suosittelen käymään jos ajelet huudeilla.

Olimme tuttavapariskunnan mökillä valmistautumassa lähtöön, kun sähköt katkesivat. Jäi kahvit juomatta. Tervofest ilmoitti facebook sivullaan, että Lazy Bonez tekee soundcheckiä ja hoputtivat tulemaan paikalle klo 16.00. Huonon sään vuoksi tapahtuma oli siirretty jo aikaisemmin Tervon liikuntahalliin. Kun saavuimme paikalle, liikuntahalli oli pimeänä. Rauli-myrsky oli katkaissut sähköt myös täältä.

Liikuntahalli oli pimeänä. Ulkona raivosi Rauli-myrsky.

Siinä me sitten istuttiin muutaman muun kanssa pimessä salissa anniskelualueella. Aloitus tuntui todella eksoottiselle. Jostain ilmestyi paikalle mies, kitara ja nainen ja ilmoille pärähti mukiinmenevä akustinen version AC DC:n You shook me all night longista. Sunbells Duo piti extemporena huolen siitä, ettei musiikki loppunut sähkön puutteeseen.

Sunbells Duo

Viimein Lazy Bonez aloitti viisikymmentä minuuttia myöhässä. Bändi ei antanut tämän häiritä vaan rokkasi pirteästi. Toisen biisin aikana (Sweet Girl) sähköt menivät uudestaan ja sali pimeni. Hetken päästä setti pääsi jatkumaan kunnes uusi, pidempi sähkökatkos teki keikkaan puolen tunnin tauon. Kun soitto viimein jatkui, solisti Tommi Salmela kuulutti, että he joutuvat lyhentämään settiä. Special questina lavalle noussut Tarotin kitaristi Zachary Hietala soitti bändin mukana pari biisiä, kunnes Racing Heart päätti Lazy Bonezin keikan. 

Lazy Bonez

Kitarassa Zachary Hietala

Seuraavaksi myrskyn aiheuttamia virtahäiriöitä paikkaamaan hankittiin aggregaatti. Asennushommissa meni taas tovi, joten jatkoimme anniskelualueella. Liikuntahallin nurkkassa seisoi kylmäkaappi, joka oli myös pimeänä. Totesin huolestuneena myyjälle, että tännehän se aggregaatti pitää saada, ettei juomat pääse lämpenemään. Myyjä oli samaa mieltä.

Rozy Dream pääsi aloittamaan kolme varttia myöhässä. Jylhäsalmi kuulutti bändin turboahdetuksi Rolling Stonesiksi. Paljon luvattu, mutta ei tuo ihan pieleenkään mennyt. Kolmen miehen kombossa oli rockin pyhä kolminaisuus: kitara, basso ja rummut. Biisit olivat juurevaa rokken rollia tyyliin Peer Gunt – AC DC. Eli upposi meikäläisen musiikkimakuun kuin veitsi vanhaan ihmiseen. Sähkökatkoksista johtuen bändin setti typistyi puolituntiseksi rypistykseksi, jonka rokkarit vetivät tyhjälle salille. Harvalukuinen yleisö istui tiukasti anniskelualueen puolella. Hyi meitä.

Rozy Dream

Seuraavaksi lavalle astunut Mira Luoti, PMMP:n toinen puolisko, kertoi aluksi tulomatkastaan Tervoon. Ulkona myrsky oli yltynyt sellaisiin mittoihin, että puita kaatui ja maantiellä oli vaaratilanteita. Onneksi kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut. Miran setin aikana yleisöä uskaltautui jo lähemmäs lavaa ja jotkut jopa tanssivat. Itse keikka kuulosti Pee-Ämm-Ämm-Pee –mäiseltä, positiivisessa mielessä. Yleisön vähyys ei näyttänyt Miraa häiritsevän, vaan hän veti keikan kuin paikalla olisi ollut täysi sali. Encorena coverit Mustan Paraatin kappaleesta Peilitalo ja Kauko Röyhkän paskakaupunki, jonka kertosäkeessä Mira laulatti yleisöä. Yleisö lauloi mukana ja kohteliaisuussyistä jätti huomauttamatta artistille, että Tervo ei ole kaupunki. 

Mira Luoti veti yleisöä lavan eteen

Mira tuli yleisön sekaan tanssitamaan pientä fania, joka mykistyi totaalisesti saamastaan huomiosta.

Verjnuarmu pääsi aloittamaan jo melkein aikataulussa. Ennen festaria ihmettelin hieman, että bändi oli laitettu illan pääesiintyjäksi. Keikan alussa lavan eteen pakkautunut yleisö osoitti, että valinta oli oikea: Savolainen metalli uppoaa savolaisiin. Uuden levyn 1808 on loistava biisi ja Kuuvven sylen syvvyyvessä jo klassikko. Kertosäe menee näin:

Kuuvven sylen syvvyyvessä, mullan alla pimmeyvessä
Tänne minut paeskattiin, arkku kiinni naalattiin
Kuuvven sylen syvvyyvessä, verj´ pakenoo jo syvämmestä
Alla synkän mustan taevaan maot reikijä arkkuun kaevaa

Vaikka Verjnuarmu osaa hommansa, taitaa savoksi soitettu metalli olla suuremman menestyksen esteenä. Murre ja musiikkigenre eivät tavoita suurta yleisöä samalla lailla kuin esim. Lauri Tähkän ”pohojalaasittain” lauletut popiskelmät. Mutta omassa marginaaligenressään Verjnuarmu on ehdottomasti paras.

Verjnuarmu

Puijon Perkele: pahhuuvven sanansuattaja

Woema: syvvyyksien jylinä

Sähkökatkokset toivat iltaan eksotiikkaa ja hieman kotikutoisuuden tuntua. Yleisöä oli todella vähän. Illan päätteeksi totesimme, että taisi olla ensimmäiset ja viimeiset Tervofestin. Yleisökato oli selkeä viesti siitä, että tällaiselle tapahtumalle ei ole Tervossa tilausta. Sinänsä sääli, koska live on aina live. Käykää hyvät ihmiset keikoilla jos vain mahdollista. Saatte vähän sisältöä elämään.

Ulkona myytiin hampurilaisia

 Illan esiintyjät Youtubessa: