Äänestääkö Skotlanti kyllä?

Huomenna on jännittävä päivä. Ja nyt en puhu HJK:n ensimmäisestä Eurooppaliiga-matsista FC Kööpenhaminaa vastaan. Huomenna selviää, syntyykö Eurooppaan uusi valtio.

Toisin kuin Moskovan operoimassa nukketeatterikansanäänestyksessä Krimillä, skotlantilaisilla on aito ja demokraattinen mahdollisuus äänestää oman maansa kohtalosta. Koko uutinen on mennyt itseltä vähän ohi, joten piti vähän opiskella, mistä on kysymys. Miten Skotlanti alunperin joutui valtioliittoon Englannin kanssa?

1600-luvulla eurooppalaiset suurvallat kilpailivat uusista maa-alueista Amerikan mantereella. Myös Skotlannin kuningas suunnitteli aluevaltauksia meren takaa. Skotlannissa oli koettu useita huonoja satovuosia ja maa oli ahdingossa. Oli aika etsiä tulonlähde ulkomailta.

Sijoittaja William Paterson teki suunnitelman siirtomaan perustamisesta Darieniin Panamaan. Alue sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla Väli-Amerikassa. Sieltä olisi helppo hoitaa kaupankäyntiä niin Kaukoitään kuin eurooppalaisten kauppasatamiin Amerikan länsirannikolla.

 1695 perustettiin Company of Scotland, jonka tehtävänä oli kerätä rahoitus retkikunnan lähettämiseksi Darieniin. Suunnitelmana oli, että yritys varustaa laivoja, joilla uudisasukkaat kuljetetaan Skotlannista Atlantin yli Panamaan. Perillä oli tarkoitus rakentaa satamia, kaupunkeja ja infrastruktuuri uutta elämää varten.

Ensimmäinen retkikunta purjehti meren yli 1698. Retki päättyi katastrofiin. Skotlannista lähti 1200 henkeä viidellä aluksella, mutta vain 300 selvisi hengissä Panamaan asti. Nälkä ja taudit tappoivat suurimman osan matkustajista. Seuraavana vuonna viiden laivan laivueesta vain yksi palasi takaisin Skotlantiin.

Darienin epäonnistumista ei sulatettu kotimaassa. Company of Scotland painoi asian villaisella ja järjesti toisen retkikunnan, joka purjehti Atlantin yli Amerikkaan samaan aikaan kun viimeiset eloonjääneet ensimmäisestä retkikunnasta palasivat Skotlantiin. Toinen ryhmä yritti jatkaa perillä siitä, mihin ensimmäinen oli jäänyt. He kunnostivat uudestaan hylätyt varustukset ja rakensivat linnoituksen puolustautuakseen espanjalaisia vastaan, joilla oli oma tukikohta samoilla seuduilla.

Tammikuussa 1700 skotit tekivät yllätyshyökkäyksen espanjalaisten linnakkeeseen ja voittivat taistelun. Espanjan kuningas ei jäänyt toimettomaksi, vaan kahden kuukauden päästä espanjalaiset kävivät vastahyökkäykseen. Kuukauden kestäneiden taistelujen jälkeen skotlantilaiset joutuivat antautumaan. Taistelut, punatauti ja muut sairaudet verottivat toistakin retkikuntaa rajusti. 1300:sta skotista vain muutama sata selvisi takaisin kotimaahansa. Panama menetettiin lopullisesti espanjalaisille.

 Retkikuntien epäonnistumisilla oli taloudellisesti tuhoisa vaikutus Skotlannin kuningaskunnalle. Kansalaiset olivat osallistuneet varainkeräykseen ja sijoittaneet valtavia summia Darienin siirtokunnan hankkeeseen. Tappiot saattoivat olla jopa puolet Skotlannin silloisen kansantalouden varallisuudesta. Monet skotit velkaantuivat ja köyhtyivät pahoin.

Taloudellisessa ahdingossa Skotlanti suostui viimein neuvottelemaan Englannin kanssa mahdollisesta valtioliitosta ja avunannosta Skotlannin pelastamiseksi. 1707 allekirjoitettiin Acts of Union, josta syntyi Englannin ja Skotlannin poliittinen unioni: Yhdistyneet Kuningaskunnat.

Takaisin nykypäivään. Vaikka olen elänyt kohta vasta puolen vuosisataa, on jo tänä aikana Euroopan kartta muuttunut dramaattisesti. Uusia valtioita on syntynyt 1990-luvun alun jälkeen niin paljon, etten vieläkään tunne kaikkien nimiä saatikka osaa sijoittaa niitä Euroopan karttaan. On paljon spekuloitu sitä mitä tapahtuu, JOS Skotlanti äänestää kyllä. Mikä alue seuraa perässä? Katalonia? Flander? Vallonia? Etelä-Tiroli? Entäpä tämä meidän oma, pikkuinen autonominen saarekkeemme Ahvenanmaa? Elämme jännittäviä aikoja.

(Huom. kuvat on poikkeuksellisesti imuroitu netistä)