maanantai 8. helmikuuta 2016

Old Farts Rock Kuopion Henry's Pubissa 6.2.2016



Kuopion Henry’s Pubissa järjestettiin Old Farts Rock. Osallistuin kinkereihin, wanha pieru kun olen itsekin. Pieni seurueemme suunnisti ennen rokkeja syömään Bierstubeen. Sangen makoisaa ruokaa kotoisassa miljöössä. Woin suositella lämpimästi, kuten jo olen tehnytkin

En minä oikein nykyajan musiikista perusta. Rappimusiikki ei wain tunnu omalta. Siinä kun ei lauleta laisinkaan ja kitarat ja bassot loistavat poissaolollaan. Wanhan rytmimusiikin ystävänä minulle bändi tarkoittaa rumpuja, bassoja, kitaraa ja laulua. Ja sellaista tarjosi Henry’s Pub, jopa kahtena iltana peräkkäin. Liikaa olisi kaksi iltaa olleet wanhalle sydämelle, joten menimme wasta lauantaina. Niistä muodostuikin wallan mainiot lauantaitanssit.

Breakin' Strain: Tommi Salmela



Ensimmäisenä esiintymislavan waltasi Breakin’ Strain. Käänsin sanakirjasta bändin nimen ja sain suomennokseksi Murtovenymän. Jaaha, sellainen nimi. Orkesteriin kuuluvat Tommi Salmela (laulu), Tex Turpeinen (kitara), Tumppi Laitinen (kitara), Sumi (basso), Teijo Tikkanen (hammondit) ja Kille Miettinen (rummut). Kovin soittivat mukavasti kaverit ja saivat wanhan miehen jalan wipattamaan. Soittorupeaman lopussa orkesteri yltyi esittämään wanhoja Syvän Purppuran hittejä. Tommi Salmelan ääni toimi paremmin kuin hyvin Highway Starissa ja Black Nightissa. Silmät kiinni ja kuulosti aivan Ian Gillanilta! Kyllä wanhakin nyt nuortui kuin lapsi rokkaamaan.

Warmath featurin' Marco Hietala



Henry’s Pub oli kohtuullisen täynnä muitakin wanhoja pieruja. Olvituopponen kourassa oli mukavaa seurustella rockmusiikin säestyksessä. Seuraavana esiintymislavalle asteli Warmath. Sanakirja suomensi nimen Sotamatematiikka. Nimihän se on toki tuokin. Kuten edeltäjänsä, myös tämä akti oli meille entuudestaan tuntematon. Mutta olipa komeaa kuultavaa! Warmathin soitanta oli ehdottomasti illan jylhintä antia. Esityksen lopussa Marco Hietala liittyi soittajien seuraan ja säesti wiimeisiä kappaleita. Erinomaista! En osaa tuota paremmin muotoilla. Tämä täytyy kuulla itse, jotta woi orkesterin musiikista positiivisen mielikuvan muodostaa. Orkesteriin kuuluvat Jouni Markkanen (laulu), Nalle Rissanen (kitara), Mika Laine (kitara), Kuvis (basso) ja Pitkä Parkkinen (rummut).

Sweet Leaf



Tässä waiheessa piti jo tunnustaa, että totta nuo järjestäjät valehtelivat: Lauantaina kuultiin jotain, mitä ei ihan heti kuulla uudestaan. Illan wiimeisenä esiintyi Sweet Leaf eli Makea Lehti. Esiintymislavalle astelivat Hietalan weljekset Marco ja Zachary. Monta wuotta on wierähtänyt siitä, kun weljekset olen wiimeksi samassa bändissä nähnyt. Muut Makean Lehden muusikot olivat Kaitsu Kääriäinen (kitara ja laulu), Hyke Tiitinen (kitara), Janne Tolsa (hammondit) ja Pitkä Parkkinen (rummut) .Niin hienoa, ettei sanoin woi kuvailla. Nimi oli enne, eli tunnin aikana kuultiin muutama Mustan Sapatin kappale. Planet Caravan kulki hyvin ja Ironman wei tämän wanhan pierun takaisin lapsuuden maisemiin, jolloin elämä oli huoletonta, kesälomat aurinkoisia ja talvet lumisia ja kylmiä.

Kihlattuni piti eniten Sotamatematiikasta. Tottahan minäkin siihen eniten tykästyin. Miehen tulee olla samaa mieltä mielitiettynsä kanssa. Kas onhan valmis avioon wasta, kun mies tietää olevansa mitätön naisen rinnalla. Tai näin ainakin Maria Jotuni toteaa näytelmässään Miehen kylkiluu.

PS: Väärinkäsitysten välttämiseksi vielä tarkennan, että tässä tarinassa ei pilkata eikä parjata esiintyneitä artisteja. Nauran omalle peilikuvalleni: Vanhalle pierulle, joka rakastaa musiikkia, ei osaa laulaa tai soittaa, ei kuuntele radiota tai spotify:ta vaan vanhoja kunnon cd- ja lp-levyjä ja joka tykkää livemusiikista kuin hullu puurosta. Lämmin kiitos hyvästä keikasta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti