02.08.2018
Joskus tarvitaan numeroita hahmottamaan asioita. Niin kuin silloin, kun Tommi Evilä hyppäsi Helsingin MM-kisoissa 825 cm. Hurja tulos! Tai kun katsot riehakkaan illan jälkeen pankkitilin tapahtumia ja toteat: kurja tulos. Tänään numerot iskivät yllättäen tajuntaan, mutta kerron siitä lisää vähän myöhemmin.
Aamu oli hieman erilainen. Herätys oli tuttuun tapaan klo
6.00, mutta nyt ei valmistettu risottoa. Pääsimme valmiin pöydän
ääreen eli söimme aamupalan B&B Rosenbergin päärakennuksessa: puuroa,
mysliä, jogurttia, mehukeittoa, leipää, leikkeleitä, keitettyä kanamunaa,
kahvia. Hyvää.
Miksu haki pyörän maantieojan kätköistä
Valmiina päivän urakkaan: 140 kilometriä Viitasaarelle
Päivän pyöräilykin alkoi poikkeuksellisesti. Ensin ajoimme
32 km etelään, kunnes saavuimme P-paikalle, jonne Miksu kätki pyörän edellisenä iltana. Poika sai siis vähän etumatkaa päivän pyöräreissulle.
Pohjanmaalla on tunnetusti isänmaallista porukkaa: kuvassa Suomenlipun muotoon kasattuja heinäpaaleja
Meno oli välillä melkein riehakasta
Pyhäjärven Vaskikellossa pidimme hieman pidemmän tauon.
Paikka on turistien suosiossa. Samaan aikaan paikalle pärähti bussilastillinen
saksalaisia turisteja, jotka innostuivat soittamaan taukopaikan
kirkonkelloja.
Nelostien varrella Pyhäjärvellä on näkemisen arvoinen taukopaikka: Vaskikello
Muutama turisti ei varmaan huomannut tätä varoitusta. Sen verran railakkaasti soittivat kelloja
Kenelle kellot soivat?
No tunnustetaan, mekin soitettiin kelloja
Vaskikellon pihassa sijaitseva virstanpylväs oli pysäyttävä.
Ei niinkään itse pylväs vaan sen välittämä informaatio. Yhdessä viitassa luki:
"Nuorgam 887 km". Nuo numerot iskivät tajuntaani kovaa. Miksu oli
pyöräillyt tuon matkan vanhalla, kolmivaihteisella naistenpyörällä seitsemässä
päivässä. Huikeaa!
"Nuorgam 887"
Pyöräilysaldo tähän saakka. Voiton puolella ollaan
Kun Miksu pyöräili, minä kävin bongaamassa kirkkoja. Tässä Pihtiputaan kirkko vuodelta 1874
Pihtiputaan keskuskentän laidalla seisoo Niilo Rikulan veistämä keihäänheittäjäpatsas vuodelta 1990. Joku oli jättänyt potkukelkan parkkiin
Saavuimme Hännilänsalmi Campingiin n. 7 tunnin pyöräilyn
jälkeen. Ensi näkemältä paikka vaikutti aika retrolta, eikä ensivaikutelma
pettänyt. Teltta + 2 henkilöä + sähkötolppa kustansi 22 €.
Hännilänsalmi Camping. Saatiin oma tolppapaikka
Ei ollut tungosta. Kesälomasesonki oli lopullaan
Varasin meille pyykkivuoron ja tiedustelin pyykinpesukoneen lisäksi kuivausrummun käyttöä.
"Et sinä tarvitse kuivausrumpua. Voit ripustaa pyykit huoltorakennuksen
vieressä olevalle pyykkinarulle", neuvoi respan täti. Luotin hänen neuvoon
ja jouduin myöhemmin katumaan, etten pitänyt päätäni.
Illalla kävimme syömässä kiinalaista. Ravintola Ruusu löytyi Viitasaarelta pienen etsimisen jälkeen
Takuuvarmaa evästä, ja paljon!
Täälläkään ei ollut tungosta keskellä viikkoa. Ainoastaan omistajan pieni päiväkerhoikäinen tyttö kävi istumassa meidän pöydässä seurana, kunnes isoveli hätisti hänet pois
- ikään kuin Kaamasella, melko mitäänsanomaton kokonaisuus
- ei veden äärellä*
*itseasiassa ranta oli, jäi vain meiltä huomaamatta
"Olimme pojan kanssa tienpäällä kaksi ja puoli viikkoa. Tuossa ajassa reissasimme Lappiin, kävimme Pohjois-Norjassa ja matkustimme Suomen halki Nuorgamista Helsinkiin. Tuo Nuorgam-Helsinki etappi olikin ikimuistoinen. Poikani pyöräili sen yhdessätoista päivässä vanhalla naisten kolmivaihteisella polkupyörällä. Minä oli mukana huoltomiehenä ja ajoin etapit autolla."
Campingin keittiötilat, ihan ok
Retroa
Jätin pyykit narulle yöksi kuivumaan. Bad mistake.
01.08.2018
Keskiviikkona oli aika jättää hyvästit Merihelmelle. Päivän etappi Kuivaniemestä Pulkkilan Bed & Breakfast Rosenbergiin oli 142 km. Kuten edellisenkin lepopäivän jälkeen, Miksun pyörä rullasi taas hyvin ja matka taittui jouhevasti.
Sillä aikaa kun Miksu pyöräili, minulla oli aikaa katsoa nähtävyyksiä. Tässä on Haukiputaan kirkko, rakennettu 1762
Vaivaisukon kirkkohatussa on teksti: Joka köyhää armahtaa, hän lainaa lahjansa Herralle. Vaivaisukko on vuonna 1984 tehty kopio alkuperäisestä, 1800-luvun ukosta, joka siirrettiin Pohjanmaan museoon. Jo 1800-luvulla ukolla oli "tonnin seteli" -ilme (Kummeli)
Oulun kohdalla tuli ensimmäisen kerran eteen tilanne, että varsinainen maantie autoille ja pyörätie pyöräilijöille kulki aivan eri reittiä. Päätimme edellisellä taukopaikalla, että hurautan moottoritietä kaupungin ohi ja jään odottamaan Oulun eteläpuolelle sopivalle levikkeelle. Odotuksesta tuli vähän pidempi, kun Miksu kävi moikkaamassa matkan varrella Oulussa asuvaa tätiään. Oli kuulemma ihmetellyt pitkää pyörämatkaa.
Helteellä piti ottaa kaikki keinot käyttöön. Miksu testasi, auttaako puseron kastelu viilentämään pyöräillessä. Paita kuivui kuitenkin nopeasti.
Reissun ainoa hirvi nähtiin Rantsilassa: Martti Väänäsen veistos vuodelta 1993
Voin kertoa, että tässä kuumuudessa, auton ilmastoinnin ollessa sökönä, olo oli kaikkea muuta kuin raikas
Nelostie välillä Oulu-Pulkkila on todella tylsä: pelkkää tasamaata ja käsittämättömän pitkiä suoria. Miksu mittasi pisimmän suoran pituudeksi 11 kilometriä! Voin vain kuvitella minkälaista on pyöräillä niin tapahtumaköyhää reittiä. Päivä oli taas helteinen (+ 27) ja vastatuuli tervehti pyöräilijää pitkin päivää. Kaikesta huolimatta Miksu oli energinen ja päättäväinen. Ehkä pyöräilyurakan eteneminen puoleenväliin aiheutti jonkinlaisen psykologisen helpotuksen. Ajatuksen siitä, että kyllä tämä vielä maaliin saadaan.
Bed & Breakfast Rosenberg
Osa rakennuksista oli kuin ulkoilmamuseosta
Saavuin edeltä Bed & Breakfast Rosenbergiin iltapäivällä. Paikka on sen verran huomaamaton, että ajoin ensin risteyksen ohi. Palasin takaisin ja kurvasin hiekkatietä pitkin idylliseen pihapiiriin, jossa oli kolme isoa rakennusta ja kauempana hirsisiä mökkejä ja nukkuma-aittoja. Tykkäsin majoituspaikasta heti ensisilmäyksellä. Paikalla ei ollut ketään eikä kukaan tullut avaamaan, kun koputtelin ovea. Miksua ei vielä kuulunut, joten päätin soittaa. Sain puhelimitse ohjeet laittaa teltta minne parhaaksi katson. Naisihmisellä, joka piti paikkaa, oli navettahommat kesken. Rento meininki, pidin paikasta aina vain enemmän.
Idyllinen telttapaikka puun alla, 5 € yö. Suosittelen
Viimein Miksukin kurvasi paikalle. Pystytimme teltan ja kävimme pesulla. Sitten lähdimme käymään 14 km päässä Pulkkilassa. Pulkkilan taajamassa asuu n. 1500 asukasta. Pikaisen kyläkierroksen jälkeen palasimme nelostien varrella sijaitsevaan Hesburgeriin ja vedimme kunnon hampurilaisöverit.
Pulkkilan Hesburger on hillittömän kokoinen rakennus nelostien varrella
Hiilareita tilauksessa
Burgeriöverin jälkeen päiväunille puun alle
Palasimme majoituspaikkaan mahat täynnä, levitimme makuupussit nurmelle ja otimme tunnin ruokalevot. Päiväunien jälkeen Miksu sai kuningasidea: hän päätti lähteä pyöräilemään vielä lisää ja painella niin pitkälle kuin jaksaa. Tunti Miksun lähdön jälkeen otin auton ja ajoin perässä. Poika ehti pyöräillä 32 km ennen kuin sain hänet kiinni. Kätkimme pyörän P-paikan ojanpohjalle ja palasimme autolla illaksi takaisin Rosenbergiin. Päivän pyöräilysaldoksi tuli huikeat 174 km!
Miksu: 10/10
+ erittäin edullinen
+ kotoinen ja joustava tunnelma
- ei tarpeeksi valittamisen aihetta
- ei veden äärellä
Meikä: 8,5/10
+ halpa! Teltta 5 € /yö
+ kodikas maatila
- vähän syrjässä. Pulkkilaan matkaa yli 10 km
- maantien vieressä, aiheuttaa vähän melua
"Olimme pojan kanssa tienpäällä kaksi ja puoli viikkoa. Tuossa ajassa reissasimme Lappiin, kävimme Pohjois-Norjassa ja matkustimme Suomen halki Nuorgamista Helsinkiin. Tuo Nuorgam-Helsinki etappi olikin ikimuistoinen. Poikani pyöräili sen yhdessätoista päivässä vanhalla naisten kolmivaihteisella polkupyörällä. Minä oli mukana huoltomiehenä ja ajoin etapit autolla."
Matkalukemisena Pauli Hanhiniemen elämänkerta. Kertakaikkiaan upea tarinankertoja. Suosittelen
31.07.2018
Välipäivä Camping Merihelmessä alkoi leppoisasti. Heräsimme yhdeksän aikaan ja aamutoimien jälkeen lähdimme ensimmäisen kerran tällä reissulla valmiiden lihapatojen ääreen eli lounaalle Ravintola Merihelmeen.
Ravintola Merihelmi sijaitsee n. 300 metriä Camping alueelta
Camping Merihelmi sijaitsee Pohjanlahden rannalla 4-tien varrella, n. 70 km Oulusta pohjoiseen ja 40 km Kemistä etelään
Voitte uskoa että maistui hyvälle viikon risottokuurin jälkeen
Puhutaan vähän kustannuksista. Ennen tälle reissulle lähtemistä teimme laskelmat, mitä matka tulee maksamaan: bensakulut 400 €, majoitus 340 €, ruoka ja muut kulut 50 € päivä x 16 = 800 €.
Koska Miksu on köyhä (syksyllä aloittava) opiskelija, hän pyysi apua sukulaisilta ja saimmekin polttoainekulut mukavasti katettua. Iso kiitos siitä kaikille lahjoittajille. Majoituskuluissa mentiin halvimmalla mahdollisella tavalla, eli yövyimme leirintäalueilla kahdenhengenteltassa.
Uimarannalle mennessä kävimme tutustumassa lähellä sijaitsevaan Hiljaisuuden paikkaan.
Meri ja uimaranta. Matalaa rantaa pysyi kahlaamaan kymmeniä metrejä niin, että vesi ylettyi vain vyötärön korkeudelle
Ruuan kanssa suunnittelimme, että alkumatka Lapissa pärjätään kuivamuonalla + kaupasta ostetuilla tuoretuotteilla ja vasta puolessa välissä matkaa syömme luonasravintoloissa ja huoltamolla. En siis vitsaillut kun kerroin, että aamu- ja iltapalana oli risottoa. Me todellakin elimme pussirisotolla ja pasta-annoksilla Kuivaniemelle asti.
Ravintola Merihelmen terassi
Takana oli viisi pyöräilypäivää, edessä kuusi. Eräänlainen puolimatkan krouvi siis. Miksulle kertyi pyöräilymatkaa 570 kilometriä, auton matkamittariin 2300 km. Alkupäivien epävarmuus ja onnettomat sattumat jalostuivat päivittäiseksi rutiiniksi, jossa matkaa taitettiin n. 25 km etapeissa ja tauot käytettiin tankkaukseen ja lepoon.
Päivän ainoa retkikohde oli lähellä sijaitseva Simon maankohoumapuisto. Ensin ajoimme harhaan, koska yhdestä risteyksestä puuttui tienviitta. Perillä odotti maankohoumasta kertova infotaulu, jossa esiteltiin rannikon kartta eri vuosisadoilta
Maa kohoaa täällä 9 mm vuodessa. Meri pakenee koko ajan kauemmas ja rannikko muuttaa jatkuvasti muotoaan. Entiset satama-alueet kasvavat metsää ja niittyä. Maankohoumapuisto on hieman mahtipontinen nimitys paikalle, joka käsittää yhden infotaulun ja merenrannan
Seuraavana päivänä jätämme Lapin ja heinäkuun taaksemme. Keskiviikkoon sisältyi dilemma: Nelostiellä Oulusta alaspäin on leirintäalueiden osalta musta aukko. Tiukan googlettelun jälkeen löysin Bed & Breakfast Rosenbergin läheltä Pulkkilaa. Numero ei vastannut mutta saimme hoidettua asian viestittelemällä. Telttapaikka kustansi 5 € yö ja aamupala 7 € per nenä. Kiinni veti.
"Olimme pojan kanssa tienpäällä kaksi ja puoli viikkoa. Tuossa ajassa reissasimme Lappiin, kävimme Pohjois-Norjassa ja matkustimme Suomen halki Nuorgamista Helsinkiin. Tuo Nuorgam-Helsinki etappi olikin ikimuistoinen. Poikani pyöräili sen yhdessätoista päivässä vanhalla naisten kolmivaihteisella polkupyörällä. Minä oli mukana huoltomiehenä ja ajoin etapit autolla."
Ilta ja yö oli tähänastisen reissun lämpimin
Usvan peittämä meri on maaginen näky auringon laskiessa