torstai 5. syyskuuta 2019

Tyrannosaurus Brex(it)

Sitä saa mitä pilaa, sano brexit-äänestäjä. Kolme vuotta kansanäänestyksen jälkeen ero on edelleen kesken ja ex-aviopari EU ja Britannia riitelevät lusikoiden jakamisesta ja Pohjois-Irlannin huoltajuudesta. Kun pääministeri Sipilä ryhtyi aikoinaan runnomaan sote-uudistusta läpi harmaan eduskunnan, tulos oli huonompi kuin Janssonin kiusaus. Britannian pääministeri Boris Johnsonin kiusauksena on tehdä samoin brexitin kanssa, mutta kuinkas sitten kävikään.


Kuvat: Pixabay
 Brexit on vähän kuin Britannian oma sote: suunnitelmassa luvataan hoitaa paremmin omia kansalaisia, säästää rahaa ja lisätä valinnanvapautta. Lopputuloksena kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä muutos tuo oikeasti tullessaan. Asiantuntijat epäilevät, kansalaiset vastustavat, poliitikot epäröivät, suunnitelma ajautuu umpikujaan ja pääministeri eroaa.


Eniten minua tässä kaikessa huolettaa, että miten käy Teemu Pukille. Jos kova brexit toteutuu, joutuuko hän palaamaan KTP:n riveihin kesken hyvin alkaneen valioliigakauden? Entäpä Erkki Toivanen? Ai niin, hän on jo kirjeenvaihtajana taivaassa. Pääseekö Neil Hardwick käymään kotimaassaan, jos Britannia laittaa rajat kiinni? Voinko katsoa Monty Pythonin elokuvia? Saanko enää koskaan kuunnella The Beatlesia??


Vaikka poliitikot ovatkin kategorisesti näätäeläimiä, niin haluan vielä uskoa, että joitakin päätöksiä tehdään osittain vilpittömässä mielessä. Ei tosin tässä tapauksessa. Lontoon päättäjät lukivat muistelmia Britti-imperiumin loiston päivistä ja ajattelivat että perkele: nythän me ollaan "vain" osa Eurooppaa! Vanha valta ja mahti takaisin ja heti! Sitten idea käärittiin kultaiseen sellofaaniin ja annettiin kansan päättää, avataanko paketti vai ei. Kun kansa äänesti uteliaana kyllä, brexit-paketti avattiin ja sisältä paljastui tuhkaa.


Mutta brexit ei ole leikin asia. Uutisissa kerrottiin, miten britit hamstraavat jo ruokaa ja lääkkeitä, koska sopimuksettoman eron jälkeen saarivaltakunnassa voi tulla pulaa kaikesta. Tämä herätti myös minut ajattelemaan, että mitään ei kannata jättää sattuman varaan. Laadin hätäsuunnitelman ja kerroin vaimolle, että varastoon pitää raivata tilaa: tilasin meille brexitin varalta lavallisen englantilaista olutta ja kymmenen tynnyriä skotlantilaista viskiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti