sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Nahkaruoska soi



Tiesittekö tästä uutuusleffasta Fifty Shades of Grey? Ai tiesitte? Minä en tiennyt, joten jouduin harrastamaan tutkivaa journalismia eli googletin aiheesta. Löysin tällaista:

”Liukastusvoiteita ja vibraattoreita valmistava Trojan on ottanut uuteen mainokseensa idean Fifty Shades of Grey -menestyskirjasta, josta on tehty ystävänpäivän aikaan ensi-iltansa saava elokuva. Videossa pariskunta on yrittänyt toistaa kirjan seksikkäitä kohtauksia huonolla menestyksellä.

Pariskunta on pariterapiassa, koska heidän seksielämänsä ei suju hyvin. Nainen kertoo halunneensa samanlaisia kokemuksia, joita Fifty Shades of Grey -kirjassa oli, mutta ongelman ydin piilee siinä, että mies ei ole lukenut kirjaa. Mies tekee huvittavia virheitä yrittäessään miellyttää naistaan kirjan tarinan mukaan.”

Luin myös pari muuta juttua elokuvan tiimoilta ja koin kammottavan oivalluksen. Oivalluksen seurauksena suustani pääsi vaimea voi paska. Miehet, nyt me ollaan kusessa.

Tähän asti viisikymmentä prosenttia avioliiton osapuolista on ollut tyytyväisiä savolaistyyliseen kiänny–esileikkiin ja pisto-nosto-tuijotus –malliseen yhdyntään. Mutta tämä ei riitä enää. Nyt pitää sitten käydä kaupoissa, joiden ohitse on tähän asti kävellyt katse maahan luotuna ja naama punaisena. Pitää olla piiskaa, palloa, köysiä, kumikulleja ja erinäisiä voiteta. Näiden ostaminen seksiliikkeestä on savolaisukolle yhtä helppo tehtävä kuin absolutistille ensimmäisen kerta viinakaupassa.

Eikä siinä tietenkään kaikki. Nythän tässä saa varoa ja pelätä jo ihan tavallistakin kaupassakäyntiä. Mitenkäs ostat enää käsirasvaa ruokakaupasta? Entäs koiralle kaulapantaa? Joka hetki pitää olla selittelemässä ja tuntemassa häpeää aivan arkipäivän ostoksista. Väärinkäsitykset voivat johtaa traumaattisiin tilanteisiin. Ajattele nyt vaikka keski-ikäistä, vaimonsa jättänyttä miestä, joka kaiken elämänilon menetettyään päättää tehdä lopullisen ratkaisun ja ostaa rautakaupasta kaksi metriä muoviköyttä ja purkin vaseliinia. Kassalla myyjä katsoo mieheen vinosti virnistäen ja vihjailee, että taitaa tulla vaimon kanssa villi viikonloppu. Tämän viimeisen naulan arkkuunsa saatuaan mies maksaa ostoksensa ja hirttää itsensä rautakaupan valomainokseen.

En nyt sitten loppupeleissä tiedä, minkälaisen säväyksen tuo antaa pariskunnan seksielämään. Kuvittele kolmekymmentä vuotta naimissa ollut, jo elämän ehtoopuolelle siirtynyt aviopari. Kummatkin ovat antaneet periksi vanhenemiselle ja elämän nautinnoille. Sitten mies, satakiloinen kölimaha, pukee päälleen tiukat nahkahousut, joiden vyötärön päälle liikakilot seksikkäästi rellottavat. Ryppyisen rouvansa hän köyttää kiinni sängyn päätyyn erittäin epämukavaan asentoon. Hieman piiskaa, ruoskaa, erinäisiä seksileluja ja koko yön kestävä sessio. Aamulla molemmat saattavat todeta, että ei mennyt ihan niin kuin elokuvissa. 

Hei beibi anna mulle piiskaa. Entäs sitten, jos beibi ei haluakkaan? Missä menee raja? Käykö niin, että narsistinen vaimonhakkaaja, joka on tuomittu vaimonsa pahoinpitelystä kihlakunnanoikeudessa vankilaan, saa hovissa vapauttavan päätöksen, koska väkivalta tulkitaan vain tavallista rajummaksi esileikiksi? Entäs mummo, joka on lapsenlapsensa kanssa leikkipuistossa ja kun jälkikasvu kiusaa pienempiään, uhkaa antaa tälle piiskaa. Voiko tapauksen vierestä kuullut sosiaalityöntekijä viedä tapauksen oikeuteen ja tuomitaanko isoäiti ehdonalaiseen, koska hän uhkasi lastenlastaan seksuaalisella hyväksikäytöllä? Ei paljoa naurata.

Odotan pelonsekaisesti, koska vaimo keksii pyytää minua kanssaan elokuviin. Ja sitten piiskakauppaan. Ja ties minne. Pitänee jo valmiiksi ryhtyä treenaamaan, että kestää kyydissä mukana. Olo on vähän samanlainen kuin silloin, kun päätin osallistua kävelymaratonin. Tiesin, että edessä on rankka mutta palkitseva urakka, on hienoa ylittää itsensä ja jälkikäteen paikat olisivat perkeleellisen kipeänä. Sitä paitsi tuo viisikymmentä sävyä harmaata on kyllä täyttä potaskaa. Harmaan sävyjä on 102. Tarkistin asian Tikkurilan värikartasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti