Katsoin aamulla peiliin ja näin kuvan nuoresta miestä. Kolmekymmentä
vuotta nuoremmasta, kuin fyysinen ikäni. Miten tämä on mahdollista?
Miten olen säilynyt näin nuorena ja raikkaana? Minäpä paljastan teille
salaisuuteni.
Nuorena olin vielä kuten kuka tahansa ikäiseni. Vietin huoletonta elämää,
söin ja join välittämättä sen enempää ravintoarvoista ja terveellisyydestä,
kokeilin alkoholia ja tupakkaa, seurustelin ja pidin hauskaa. Sitten tapahtui
jotain, mikä muutti elämäni.
Kävin kylässä kaverin luona, jonka vanhemmat olivat saman ikäisiä kuin
omani. Kaverin äiti näytti kuitenkin paljon vanhemmalle. Kun ihmettelin tätä
ääneen, hän kertoi tupakoineen koko ikänsä. Tupakointi oli tehnyt tuhonsa ja vaurioittanut ihoa niin, että nainen näytti kymmenen vuotta
ikäistään vanhemmalta. Säikähdin ja kotimatkalla heitin takin taskussa
piilottelemani tupakka-askin katuojaan. Sen koommin en tupakkaa polttanut.
Minulle selvisi, että myös alkoholin käyttö vanhentaa. Tästä oli elävä
esimerkki enoni, joka näytti jo viisikymppisenä kurttuiselle papalle. Tuurijuoppo
oli tuhonnut aivosolujen lisäksi ulkonäkönsä, eikä mitään ollut enää
tehtävissä. Vanhoissa, mustavalkoisissa valokuvissa hän näytti yhtä siloiselle kuin minä. Nuoresta miehestä oli tullut
vanha rusina. Päätin laittaa korkin kiinni ja lopettaa kokeiluni alkoholin
ihmeellisessä maailmassa. Sen koommin en ole ottanut huikan huikkaa.
Työelämässä tutustuin kollegaan, joka oli vasta eronnut. Raskas
eroprosessi oli ollut kuluttava ja vienyt kaverilta kirjaimellisesti hiukset
päästä. Myös parta oli harmaantunut, ja silmien ja suupielen ympärille oli
ilmestynyt väsyneitä ryppyjä. Tapasin myös pari muuta vastaavaa tapausta,
joihin ihmissuhteet ja draamat olivat jättäneet jälkensä. Stressi, riidat ja
hermopaine vanhensivat ihmistä siinä missä alkoholi ja tupakka. Tein päätöksen,
että en koskaan ala seurustelemaan, mene naimisiin tai tee lapsia. Myös
rasittavimpiin sukulaisiin tein pesäeron ja katkoin muutaman sukulaissuhteen
lopullisesti. Minua ei ihmissuhdesotkut vanhentaisi. Olisin oman onneni seppä
kuolemaan asti.
Niinpä matkustin lomalla yksin etelään, otin rennosti ja loikoilin
paahtavan auringon alla. Join vain vettä ja mehuja ja nautin elämästä.
Kaupungilla kulkiessa minua alkoi kuitenkin häiritä ympäristö, jossa olin.
Paikalliset ihmiset näyttivät vanhoilta ja ruskettuneilta. Vain aivan nuoret
aikuiset olivat vielä siloisia kuten kotona. Keskustelin tästä yhden
paikallisen kanssa ja tämä totesi, että etelässä kaikille käy samoin. Syy on
auringonvalo ja ilmasto. Auringon UV-säteet vanhentavat ja kuiva ilmanala kuivattaa
ihoa. Jouduin paniikkiin. Lopetin lomani lyhyeen, lensin seuraavalla vuorolla
Suomeen ja sulkeuduin sisätiloihin. Olen siitä asti vältellyt auringonvaloa.
Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta havaitsin, että silmien ja suun
ympärille oli ilmestynyt pieniä rypynalkuja. Kävin lääkärillä mutta en kertonut
käynnin todellista syytä. Sen sijaan pyysin neuvoja, miten voisin elää
terveellisemmin ja utelin siinä sivussa, mitkä asiat vanhentavat ihoa. Minulle
selvisi, että sokerin vaikutuksesta iho veltostuu, tulee ryppyjä eikä iho uusiudu
enää samalla tavalla kuin aiemmin. Ilmansaasteet olivat myös vaaraksi.
Ruokavalion tuli olla monipuolinen, vähäsokerinen ja sisältää runsaasti
hedelmiä ja vihanneksia. Seuraavana päivänä, tai paremminkin illalla kun
aurinko oli mennyt mailleen, kävin marketeilla ja ostin terveellisiä
ruoka-aineksia. Karamellit, jäätelöt ja sokerijuomat jätin lopullisesti.
Aamiaisella, lounaalla, päivällisellä ja iltapalalla join ruokajuomana vain vettä. Nyt olin
varma, etten enää vanhene.
Olin väärässä. Vaikka ihoni pysyi kimmoisana ja nuorekkaana, uhkaavat
rypynalut ilmestyivät edelleen suun ja silmien ympärille. Epätoivoisena ostin
erilaisia ryppyvoiteita ja sain ryppyjen kehittymisen hetkeksi pysäytettyä.
Sitten satuin lukemaan iltapäivälehdestä juttua Kardashianin siskoksista.
Heidän ei juuri koskaan nähty hymyilevän, mikä herätti ihmetystä meidän
tavisten keskuudessa. Miten voi olla noin vakava, kun omistaa miljoonia ja voi
tehdä mitä ikinä haluaa? Syy oli rypyt. Siskokset kertoivat, että hymyily
aiheuttaa ryppyjä silmien ja suun ympärille. Siinä se oli!
Puuttuva pala, jota en ollut ottanut huomioon! Miten en aikaisemmin tullut
ajatelleeksi tuota!?
Täytän siis viisikymmentä, mutta peilistä minua tuijottaa kaksikymppinen
kaveri. Asun yksi pimeässä asunnossa, käyn ulkona vain ilta- ja yöaikaan, teen
töitä yövartijana ja nukun päivät. Syön porkkanaa, lanttua, omenia ja
viljatuotteita. Juon vettä enkä koske limppareihin tai alkoholiin. Karkkia,
jäätelöä ym. sokeriherkkuja en ole syönyt vuosikymmeniin. Elän yksi, en pidä
yhteyttä kehenkään eikä minulla ole ystäviä saatikka läheisiä sukulaisia. Olen lopettanut hymyilemisen enkä naura enää koskaan. Ihoni on sileä ja rypytön. Elämä on
ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti