Etätyö tulee ja pelastaa

Suomi tarvitsee uusia innovaatioita. Uusia nokioita joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Jusseja, jotka kuokan kanssa kääntävät suon ja tekevät maastamme suuren ja kauniin. Ajattelin kantaa kekoni korteen ja tarjota työelämälle muutaman idean, joita saa vapaasti kopioida. Kunhan muistatte maksaa mulle kymmenen prosentin provikat. Plus alvi.

Tässä ehdotuksia eri alojen etätyöratkaisuiksi. Etätyöhän tuo säästöä, kun työnantajan ei tarvitse järjestää työtiloja vaan kaveri laitetaan kotiin pakertamaan omiin oloihinsa. Työntekijälle tämä antaa työrauhan ja mahdollisuuden organisoida työpäivänsä. Mennään siis itse asiaan.

Etätyöartistit  

Vanha sanonta sanoo, että artisti maksaa. Artistin pitää reissata pitkin poikin Suomea ja esiintyä firmojen juhlissa, tanssilavoilla, klubeissa ja mitä kummallisimmissa kissanristijäisissä. Entäs jos artisti tekisikin tämän kaiken etätyönä?

Kesällä ihmiset lomailevat, eikä artistin ole mikään pakko lähteä tien päälle. Ajattelepas: Antti Tuiskun keikka hänen kelohonkamökillään jossain Lapin perukoilla. Pieni ilmoitus lehteen, lipunmyynti mökkitien varteen ja tilaa sadalle ensimmäiselle. Ajelet suosikkiartistisi kesämökille, parkkeeraat auton kankaalle ja kävelet Inarinjärven rannalle pystytettyyn katsomoon. Kun aika koittaa, Antti tulee kesämökiltään, moikkaa fanejaan iloisesti ja aloittaa keikan. Puolentoista tunnin jälkeen keikka päättyy, Antti menee takaisin mökilleen ja katsojat suunnistavat autoilleen. Win win situation. Yleisö saa ikimuistoisen kokemuksen ja artisti pääsee heti keikan jälkeen lämmittämään rantasaunaa ja rentoutumaan omassa rauhassa.

Etätyöpoliisi

Poliisin tehtävät etätyönä voi ollakin vähän haastavampi juttu. Mutta tässäkin kaikki lähtee kasvatuksesta ja virkavallan kunnioituksesta. Kodeissa pitää pienten pilttien kanssa tehdä pohjatyö, jotta kuvio onnistuisi. Etätyöpoliisi toimisi näin:

Nakkikioskin jonossa syntyy aamuyön tunneilla kärhämää. Kaksi karpaasia mittelee voimiaan ja pelottelevat muita asiakkaita. Nakinmyyjä päättää puuttua asiaan ja soittaa etätyöpoliisille. Toisella puolella Suomea päivystävä etätyöpoliisi vastaa puheluun nopeasti, kuulee yrittäjältä tilanneselostuksen ja pyytää sitten nahistelijoita puhelimeen. Seuraa vakava puhuttelu, jossa etätyöpoliisi nuhtelee molempia rähisijöitä ja vannottaa näitä lupaamaan, että kyseessä on viimeinen kerta. Jos poliisi vielä kerrankin kuulee samoista kavereista, otetaan seuraava puhelu heidän vanhemmilleen.

Sama toimintaperiaate sopii muihinkin tilanteisiin. Naapuri voi soittaa poliisille kun seinän takana tapellaan ja vie sitten luurin häiriköille. Ja taas etätyöpoliisi nuhtelee riitaista avioparia ja käskee näitä olemaan kunnolla. Jos puhelut eivät auta, etätyöpoliisi voi ottaa skype-yhteyden, napata syyllisestä kuvan tai videopätkän ja laittaa sen Youtubeen. Tämä on jo sellainen pelote, että luulisi paatuneimmankin miettivän kahdesti, ennen kuin ottaa riskin joutua kaiken kansan naurettavaksi.

Etätyökassamyyjä

Väitetään, että suomalaiset ovat rehellistä kansaa. Jos näin on, ei tässä järjestelyssä pitäisi olla mitään ongelmia. Jälleen kerran työnantaja säästää, kun työntekijöille ei tarvitse järjestää työtiloja vaan kassamyyjät tekevät työtään kotoa käsin. Ihmettelet ehkä miten, mutta tässäpä ratkaisu.

Etätyökassamyyjä järjestää omaan kotiinsa, työnantajan avustuksella totta kai, oman kassan. Tämä voi olla vaikkapa eteisessä, mikäli tilaa riittää. Tai miksei samaan tarkoitukseen käy myös katettu terassi, ainakin kesäaikaan. Etätyökassat sijoitetaan strategisesti oikeisiin paikkoihin. Isoissa kaupungeissa tulee ottaa huomioon, että asiakaskunta on laaja ja kassoja tarvitaan useita. Itse myymälään ei tarvitse järjestää muuta kuin myyntihyllyt, josta asiakas hakee tuotteet.

Prosessi menee näin. Kauppa avaa ovensa normaalisti ja koska kaupassa ei ole kassoja eikä henkilökuntaa, tämä tapahtuu automaattisesti. Asiakkaat astelevat kauppaan, täyttävät ostoskorit tuotteilla ja marssivat ulos. Osa asiakkaista on autolla, osa jalan ja miten kukakin. Olennaista on, että jokaiselle on annettu tieto, missä lähin etätyökassa sijaitsee.

Niinpä esimerkiksi minä voisin käydä marketeilla, lastata autoni täyteen suurperheen ruokaostoksia ja ajaa oman kaupunginosani etätyökassalle. Rimpautan kerrostalon ovea ja reipas myyjä tulee avaamaan. Sitten vain ostoskassit sisälle, myyjä nappaa viivakoodilukijalla ostokseni omassa olohuoneessaan ja lopuksi veloittaa minua unohtamatta bonuksia, plussia, pinssejä ja muita asiakasomistajakuluttajasuperhyperetuja. Kiitän myyjää, kannan ostokset takaisin autolle ja lopuksi suljen etätyökassamyyjän kotioven perässäni. Myyjä jää odottamaan tyytyväisenä uutta asiakasta ja saattaapa siinä välissä piipahtaa keittiössään kahvilla.

Entäs sitten ne epärehelliset? Asiakkaat, jotka hakevat ostoksia mutta jättävät maksamatta. Ei hätää. Valveutuneet naapurit, lähimmäiset, kerrostalokyttääjät ja ilmiantajat pitävät huolen siitä, ettei vääryyksiä pääse tapahtumaan. Jos epäilet, että se vierusrapun sinkkumies jätti ostokset maksamatta, soita välittömästi etätyöpoliisille.