Värisokea maalari

Jotain epäilin jo lapsena kun äiti sanoi, että onpas pellossa paljon mansikoita. Kurkkasin ulos automme ikkunasta ja näin ohikiitävässä pellossa vain vihreää. En ensimmäistäkään punaista marjaa. Kyllähän ne mansikat sitten erotti kun meni lähemmäksi katsomaan, mutta ei kaukaa. Kaikki värit vain sekoittuivat yhdeksi ja samaksi.

Koulussa oli lääkärintarkastus ja samassa yhteydessä testattiin värinäkökyky. Ei niissä sekalaisissa väripalloissa näkynyt ensimmäistäkään numeroa tai kirjainta. Tai jos näkyi, niin se ei ollut oikea numero. Todettiin, että olen värisokea. Puna-vihersokea, jos tarkemmin otetaan. Mutta kyllä ne muutkin värit sekoittuvat mukavasti, kun vain valaistus on hämärä ja sävyt lähellä toisiaan.

Yläasteen opinnonohjaaja lateli luettelon ammateista, joista minun ei kannattanut uneksia. Veturinkuljettaja, lentäjä, sähköasentaja jne. Enpä tuossa paljoa menettänyt. Tosin joskus pienempänä haaveilin talomaalarin urasta, mutta sekin oli sellainen pikkulapsen unelma. Ei tullut minusta maalarimestaria ei.

Armeijassa minut testattiin vielä tarkemmin. Kävin läpi monta kansiollista niitä väripalloja, enkä tullut sen viisaammaksi. Armeija totesi, että en sovellu tähystystehtäviin. No shit! Enhän minä erottanut punaisia mansikoita vihreästä pellosta. Miten minä sitten erottaisin maastopukuisia sotilaita metsässä? Ihmisten perusreaktio tietoon, että olen värisokea, on kysymys: Minkä värinen tämä on? Sitten minun pitää kertoa, että juuri se paita näyttää punaiselle ja solmio vihreälle jne. Sinähän erotat punaisen ja vihreän, on seuraava toteamus. Niin erotankin, mutta en niin kuin te ”terveet”. Selkeät värit näkyvät minullekin hyvin. Sävyt menevät välillä sekaisin. Miten sen selität toiselle? Miten selität, miltä auringonvalo tuntuu iholla? Tai miltä jääkylmä vesi maistuu? Et mitenkään

Matkan varrella on sattunut monenlaisia hullunkurisia tilanteita. Olimme kerran vaimon kanssa kenkäkaupassa katsomassa alennuskenkiä ja päätin sovittaa erästä paria. Samalla huomasin, että kotoa lähtiessä oli laittanut jalkaani eriparin kengät. Toinen kävelykenkä oli musta ja toinen tumman ruskea. Sanoin vaimolle, että nyt lähdetään kotiin mutta eihän se sopinut, koska ruokakauppa oli vielä käymättä. Siinä minä sitten työntelin ostoskärryjä pitkin kaupan käytäviä ja kävelin niin, että tökin jalkojani mahdollisimman paljon kärryjen alle piiloon. En tullut ajatelleeksi, ettei ihmiset välttämättä huomaa erivärisiä kenkiä mutta kun kävelin niin omituisesti, jokainen kiinnitti varmasti huomiota jalkoihini. Kohtalaisen noloa.

Olen minä oppinut monenlaisia niksejä, miten selvitä noloista tilanteista. Jossain vaiheessa ostin ison nipun sukkia ja yllätys yllätys, olin muutamana päivänä töissä eripari sukilla. Välillä toisessa jalassa oli musta ja toisessa tumman sininen sukka. Tästä viisastuneena en osta enää erivärisiä sukkia, ellei niissä ole selkeästi erottuvaa kuviota. Samasta syystä en osta saman mallisia kenkiä tai hanskoja.

Tietotekniikka aiheuttaa tietenkin omia haasteitaan. Jos esim. jossain powerpoint –esityksessä on väreillä korostettu tekstiä tai asioita. Ohi menee. Erilaiset diagrammit, piirakkakuviot joissa prosenttuaalisia osuuksia on kuvattu eri värein, ovat usein minulle näkymättömiä asioita. Mutta ei se häiritse. Kaikkeen tottuu ja asioiden kanssa oppii elämään. Eihän sitä muutakaan voi.

Muutama vuosi sitten päätin elvyttää öljyvärimaalaus harrastuksen ja menin kansalaisopiston kurssille. Kävin syksyllä joka maanantai ohjatussa ryhmässä ja maalasin maisemia, malleja ja rakennuksia. Ohjaaja oli nuori mies, joka seurasi kiinnostuneena ryhmän työskentelyä. Minulle hän antoi hyviä ohjeita miten öljyvärin kanssa tuli toimia ja tykkäsin hommasta niin, että ilmoittauduin heti perään kevään kurssille. Keväällä sitten jossain vaiheessa tuli puhetta väreistä. Kerroin ohjaajalle, että olen värisokea ja varsinkin punaisen ja vihreän sävyt tahtovat mennä sekaisin. Tähän kaveri totesi että Ahaa…. eikä sanonut sen enempää. Hänen ilmeensä kertoi enemmän kuin tuhat sanaa. Erikoiset värivalintani eivät johtuneetkaan taiteellisista tulkinnoista.