tiistai 6. joulukuuta 2016

Weired joulukalenteri 6. luukku: Rakas päiväkirja



Löysin vanhan päiväkirjan, jota pidin vuosina 1976 – 77. Valitettavasti päiväkirjassa ei ollut merkintöjä joulusta, joten tyydytään sitten marraskuuhun.

Asuimme tuohon aikaan omakotitalossa, jossa se pahamaineinen keilapeli (Weired joulukalenteri 4. luukku) paloi ja aiheutti vaaratilanteen. Huoneen lämmittäminen talvipakkasella oli niin tärkeää, että tein siitä muistiinpanoja joka päivä. Tässäpä otteita rakkaasta päiväkirjasta (lämpötilamerkinnät koskevat minun ja veljen huonetta):   


Lauantai 27.11.1976

Heräsin puoli tuntia sitten klo 9,00. Nyt isä lähtee viemään äitiä kioskille. Kävin ulkona hakemassa puita ja nyt on lämpöä + 18.

12.10, kävin äskettäin hakemassa puita ja nyt se vihdoinkin syttyi. Söimme päivälliseksi kastiketta ja perunoita. Lämpöä on vain + 16. Kävin taas hakemassa puita, lämpöä on nyt + 18.

Lähdin alakertaan syömään Pop Corneja. Kello on 13.00. Lämmitin vielä kerran huonetta ja sain + 24.

Veli tuli huoneeseen, klo on  15.45. Kuuntelimme radiota jonka toin isän ja äidin huoneesta. Puut ovat loppuneet. Lämpöä on vieläkin + 24. Isä tuli juuri yläkertaan. Kävimme veljen kanssa alakerrassa syömässä karkkeja.

Haimme veljen kanssa liiteristä puita poltettavaksi, lämpöä on + 22 ja kello on 16.20.

Klo 21.45. Sytytimme vielä yhden puun kun lämpöä oli + 18. Luemme vielä hetken ja rupeamme nukkumaan (ellen mene alakertaan)



 Maanantai 29.11.1976

Tänään kun menin kouluun pyrytti hirveästi mutta kun tulin kouluun alkoi satamaan. Lämpöä oli jopa + 2 (ulkolämpötila/ toim.huom.). Näin koukkunokkaisen Variksen.

Nyt on kello 14.35. Laitoin puita palamaan koska lämpöä oli + 16.

Kello on 15.15. teen läksyt koska kerho alkaa 17.00. Nyt lämpöä on jopa + 30.

Kello 19.05. kävin kerhossa nyt ole omassa huoneessa lämpöä on + 24.

Kello 21.15. kuuntelimme radiota nyt luemme vähän aikaa ja rupeamme nukkumaan.

***

Sellaista oli pienen pojan arki neljäkymmentä vuotta sitten omakotitalossa, jonka lämpöeristeissä oli toivomisen varaa. Oi niitä aikoja…

Tässä vielä eräs sairaskertomus samalta vuosikymmeneltä: Toipilas


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti