Kerrotaan nyt sitten yksi joulutarina, joka ei välttämättä
ole niin jouluinen. Tarinaan liittyy uhkapeliä, alkoholia ja palvelusrikkomus.
Ei heikkohermoisille.
1986 joulu oli meikäläiselle once in a lifetime kokemus. Vietin
sen Karkialammen varuskunnassa. Kasarilla lomien pitäminen armeijassa oli nihkeää. Joulukuussa oli kaksi vaihtoehtoa:
olit lomalla joko jouluna tai uutena vuotena. Kolmas vaihtoehto oli, että et
päässyt lomille ollenkaan. Meikäläisen arpaonni osui uuteen vuoteen, joten joulu meni kineksessä (= ”kiinni” varuskunnassa).
Mitä jouluna tehdään armeijassa? Muistot ovat jo vähän
hämäriä, mutta muistaakseni armeijan jouluun kuului jouluruoka, jouluhartaus,
joku pönöttävä puhe ja loppu aatto vapaata. Siinä sitten kulutettiin aikaa
sotkussa munkkia mussuttamassa ja illalla kasarmilla.
Tiesimme joulun kineksestä jo hyvissä ajoin, joten
varauduimme käkkimiseen (=tylsään ajan tappamiseen). Sovimme kavereiden kanssa,
että salakuljetamme kasarmille piilopullot ja pidämme aattona
hauskaa. Minä toin pullon Alkon rommiviinaa. Maku ja prosentit olivat optimaalisessa suhteessa.
Puimme smurffipuvut (= armeijan sininen verkkariasu)
ja aloimme pelaamaan korttia. Peliksi valittiin pokeri. Mutta
ei mikä tahansa pokeri, vaan vesipokeri. Peli pelattiin normaalin pokerin
säännöillä ja kierroksen hävinnyt joutui juomaan lasillisen vettä. Koska mulla
on äärettömän huono tuuri uhkapeleissä, jouduin juomaan vesilasin jos toisenkin.
Kesken pelin kompanjan päivystäjä ryntäsi tupaan ja
ilmoitti, että PU (=päivystävä upseeri) tulee tarkistamaan kompanjan. Käytävälle
viiden minuutin päästä riviin järjesty, asu vapaa. Laitoimme pullot piiloon ja
hipsimme verkkareissa kasarmin käytävälle. Teimme kaksi riviä ja meikäläinen
joutui tietenkin eturiviin. PU saapui, seisoimme asennossa ja tarkastus alkoi.
Päässä humisi ja surisi. Onnekseni jouduin aikaisemmin pelin aikana juomaan pari litraa vettä. Muuten olisi käynyt ohraisesti. Tupatarkastuksen jälkeen päivystävä upseeri tuli käytävälle ja mulkoili ”joulun tuoksuista”
komppaniaa. Hän oli sen verran ikämies, että tiesi tasan tarkkaan, missä mentiin. Mutta nyt oli joulu ja kaikilla hyvä tahto, joten PU antoi
armon käydä oikeudesta, toivotti hyvää joulua ja poistui paikalta. Kun
vaara oli ohi, kaikilla oli kiire vessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti