perjantai 9. toukokuuta 2014

Thank God for Liito-orava



Savon Sanomat (9.05.2014):

”Liito-orava yllätti Kuopion nyt Rautaniemen Keilanrinteessä, josta on keväällä löydetty suojellun eläimen papanoita. Vajaan tuhannen asunnon kerrostaloalueen kaava pitänee uusia. Kunnallistekniikan rakentaminen oli alkamassa syksyllä ja ensimmäiset tontit aiottiin jakaa tänä vuonna. Kaava oli juuri laadittu uudelleen vesinoron vuoksi, koska aluehallintovirasto ei sallinut sen hävittämistä. Korttelin keskelle jätettiin puistoalue.

 - Kaavan kanssa on ollut kiire. Noron jälkeen olisi menty eteenpäin kunnes elylle tuli ilmoitus liito-oravasta, kaavoitusarkkitehti Ulla Korhonen kertoo. Jynkänmäen puolella uudelleen mietittävä alue on 43 hehtaaria. Korvaavia tontteja ei kaupunki tähän hätään löydä. Uusi kaavoitus voi viedä vuoden. - Meillä on tonteista jo pulaa, koska tätä työstettiin pitkään.

Kaupunki neuvottelee uudesta käänteestä ely-keskuksen kanssa maanantaina. Liito-orava työllistää Kuopion kaavoittajia paljon esimerkiksi Lehtoniemessä. Isoja alueita täytyy jättää puistoiksi. – Ne olisivat äärimmäisen hyviä rakentamispaikkoja. Joskus tuntuu, että orava vie parhaimmat paikat. Mutta on sen kanssa totuttu töitä tekemään.”

Ei löytynyt oravan kuvaa. Tämä kelvatkoon.


Kun luin tämän uutisen, mieleni täytti lämmin tunne. Olin niin onnellinen, että oksat pois. Liito-orava teki sen taas: pysäytti ihmiset tekemiset kuin seinään. Kunnioitettava suoritus pieneltä nisäkkäältä, jota kukaan tuntemani ihminen ei ole koskaan nähnyt.

Ja nyt älkää luulko, että tässä on jotain käänteistä sarkasmia. Minä olen vain aina pienen kansan, kaupungin, ihmisen tai oravan asialla. Tosiasiahan on, että me hukumme pikku hiljaa paskaan ja tuhoamme ainoan paikan, missä voimme elää: maapallon. Emme ehkä vielä minun tai minun lasten aikana, mutta lastenlasten tulevaisuus jo vähän heikottaa. Minkälaisen perinnön me jätämme jälkeläisillemme?

Siksi onkin hyvä, että liito-oravat, norpat, maakotkat, sudet, ahmat, karhu, puronnorot, harvinaiset metsäkasvit ja kaikki muutkin metsänelävät laittavat rajat missä mennään, meidän omien lakien puitteissa. Koska loppupeleissä vain ihminen voi pysäyttää ihmisen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti