Olen lottovoittaja. Viking lotosta tärähti kolme oikein ja
5,10 €. En silti jätä päivätyötäni.
Kerran, aikana ennen internetiä, minulle jopa soitettiin
Veikkaus Oy:stä. Siitäpä seuraava tarinani. Joskus tuntuu, että näitä vanhoja
juttuja muistaa paremmin kuin tuoreempia. Olenko tulossa vanhaksi? Onko minulla
orastava emmental? Toivottavasti ei. Mistä tulikin mieleen, että pitää käydä
töiden jälkeen kaupassa ostamassa dementiaa, kun juusto on loppu.
Asiaan. Tulin viiden jälkeen töistä (aikana ennen
internetiä) ja kävin vaimon kanssa seuraavanlaisen keskustelun:
- Sinulle soitettiin tänään Veikkauksesta
- Veikkauksesta? Mitä niillä oli asiaa?
- Kyseli sinua puhelimeen. Kerroin, että olit töissä ja
tulet illalla.
- Niin?
- Ei muuta. Totesi vaan, että haluaa keskustella asiasta
nimenomaan sinun kanssa.
Se viikonloppu oli pilalla. Yöt meni valvoessa kun mietin,
miksi Veikkaus lähestyi minua henkilökohtaisesti. Olinhan minä laittanut
lottokupongin vetämään satunnaisesti silloin tällöin. Olinko voittanut
päävoiton? Olinko mahdollisesti multimiljonääri?
Maanantaina kiirehdin kotiin ja kysyin ensimmäisenä, onko
mulle soitettu. Ei oltu. Ilta meni kuin tulisilla hiilillä. Tiistainakaan ei
soittoa kuulunut ja hermoni pettivät. Otin luurin kauniiseen käteen ja
kilautin Veikkaukseen. Kävimme seuraavanlaisen keskustelun:
- Hei. Olitte yrittäneet tavoitella minua perjantaina, mutta
satuin olemaan töissä. Mitähän asia koskee?
- Jaaha, katsotaanpas. Kerrotko vielä nimesi niin tarkistan.
Hetken aikaa toisessa päässä kuului paperin rapinaa, kun
asiakasneuvoja kävi läpi jotain listoja, ja sitten hän palasi puhelimeen.
- Ei täällä sinun nimeä näy ainakaan näissä listoissa, joten
en nyt osaa sanoa, miksi sinua on tavoiteltu. Mutta laitan tästä viestiä niin
kyseinen yhteyshenkilö soittaa sinulle uudestaan, jos sopii.
- Totta kai.
Samaisena iltana puhelin sitten soikin. Ryntäsin vastaamaan
ja kävimme seuraavanlaisen keskustelun:
- Oy Veikkaus Ab:sta iltaa. Onko xxxx xxxxxxxx?
- Puhelimessa.
- Hyvä. Tietojemme mukaan sinä olet ollut Veikkaaja –lehden tilaaja.
Mitä pidit lehdestä?
Lehtimyyjä! Olin niin pettynyt, tyrmistynyt ja turta, että
kävin myyjän kanssa lyhyen keskustelun ja sen päätteeksi tilasin
Veikkaajan vuosikerran.
Voi apua, mikä pettymys! Ihan sydämestä otti. :-)
VastaaPoistaMulle on kerran käynyt vähän samalla tavalla, kun osallistuin teininä yhteen runokilpailuun. Minun kotoa poissaollessani kilpailusta oli soitettu, mutta äidilleni (joka vastasi puhelimeen) ei ollut kerrottu, mitä asia koski. Eivätkä he koskaan soittaneet uudestaan, joten soiton syy vaivaa minua vieläkin - eikä siitä ole vasta kuin reilut parikymmentä vuotta. :-D (En ollut silloin noin rohkea kuin sinä, että olisin soittanut perään ja kysellyt.)
Eli jossain odottaa sua runokilpailun pokaali palkintoraadin hyllyllä pölyttymässä :) Mulla menis loppu elämä miettiessä, jos en olisi soittanut veikkaukseen.
VastaaPoista