Kirja kertoo Rudy Waltzin tarinan. Rudy syntyy 1932 Midland
Cityssä Amerikan Keski-lännessä. Hänen isänsä on boheemi keskinkertaisuus,
joka Wienin taideakatemiassa opiskellessaan tutustunut nuoreen Adolf Hitleriin ja
harrasti tämän kanssa huoletonta opiskelijaelämää. Otto Waltz oli erittäin ylpeä
ystävyydestään diktaattoriin kunnes toinen maailmansota paljasti, mikä Adolf oli
miehiään. Eikä tämä ollut Oton ainoa erehdys elämän varrella.
Täytettyään 12-vuotta Rudy ottaa isänsä kiväärin, kiipeää
heidän ateljeekodin torniin ja ampuu laukauksen ilmaan. Kilometrien päässä
luoti kohtaa maalin ja tappaa odottavan äidin ja tämän vatsassa olevan sikiön.
Vaikka kaikki tuo edellä kerrottu vaikuttaakin synkältä,
onnistuu Vonnegut kutomaan sellaisen tarinakuvion, että hymy on vähän väliä
herkässä. Vonnegutimaiseen tyyliin hän osoittaa ihmisten tekojen mielettömyyden
ja suurten asioiden mitättömyyden sen lopullisen totuuden edessä, että loppujen
lopuksi me kaikki kuolemme.
”To be is to do” – Sokrates
”To do is to be” – Jean-Paul Sartre
”Do be do be do” – Frank Sinatra
PS: Tarkkasilmäisimmät saattoivat huomata, että nimimerkkini
on sanaleikki suosikkikirjailijani nimestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti