Kun lapset olivat pieniä, joulupukki kävi joka joulu ja toi lahjat tullessaan. Sitten lapset kasvoivat, ja joulupukki -numero tuli aina vain haastavammaksi. Kuinka hämätä niin, että lapset uskovat ja taika säilyy? Nykyaikana tämä on varmaan vielä vaikeampaa, kun netti paljastaa kaikki salaisuudet.
Vietimme joulua mummolassa. Vanhin lapsista, esikoispoikani, oli mennyt kouluun ja tietenkin keskustellut kavereiden kanssa joulupukista. Oli kahdenlaista koulukuntaa, pukki on olemassa ja pukkia ei ole olemassa. Poikani häilyi vähän kahden vaiheilla ja oli selvästi skeptinen. Niinpä joulupukin piti panna parastaan sinä jouluna.
Äidilläni oli omakotitalo, johon mahduimme viettämään yhteistä joulua. Ilta pimeni ja jouluruuat oli syöty. Lapset olivat täpinöissään ja hermostuneena jankuttivat, että koska se pukki tulee. Sanoin, että pukki tulee varmaan myöhään illalla, ja niinpä minulla ja veljellä oli vielä aikaa käydä saunomassa. Menimme saunan pukuhuoneeseen ja lukitsimme oven perässä.
Sitten alkoi säpinät. Pujahdimme saunan pukuhuoneen takaovesta pihalle ja haimme varastosta säkin, jossa oli esiintymisvaatteet. Minä pukeuduin joulupukiksi ja veljestä tehtiin tonttu. Laitoimme vielä tyynyt täytteeksi vatsan kohdalle, että ulkomuotomme ei näyttäisi niin tutuille. Molemmilla oli kuminaamarit, joissa oli reijät suun ja silmien kohdalla. Veljeni naamarista katkesi toinen kumilenksu, joka olisi pitänyt naamaria kiinni korvan takana. Niinpä hän joutui pitelemään vasemmalla kädellään naamaria ohimolta ja näytti siltä, kuin tontulla olisi ollut kovempikin head ache.
Kiersimme talon etuovelle ja soitimme ovikelloa. Sisältä kuului innokkaista ääniä. Oven tuli avaamaan vanhin poikani, jota tervehdin möreällä äänellä. Onkos tällä kilttejä lapsia yms. asiaan kuuluvaa. Tonttuveljeni tuli perässä ja raahasi lahjasäkkiä toisella kädellä, pidellen toisella kädellä naamaria paikoillaan. Olimme aika epäilyttävän näköinen pari. Huomasin, että poika seurasi tarkkaavaisesti jokaista elettämme ja tuijotti silmiin kuin aavistaen, mitä naamarin takana oli. Pidimme pokerin ja vedimme ohjelmanumeron loppuun. Sitten toivotimme talonväelle hyvää Joulua ja lähdimme ulos.
Ulkona kiersimme jälleen talon, menimme takaovesta saunan pukuhuoneeseen ja riisuimme vaatteet. Sitten nopea suihku, pyyhe lantioille ja noin kaksi minuuttia siitä, kun pukki ja tonttu olivat lähteneet ulos etuovesta, minä ja veljeni ilmestyimme saunan pukuhuoneesta talon puolelle.
- Onko pukki käynyt jo?
Pienemmät lapset kiirehtivät kertomaan, että kävi se ja lahjat on jaettu. Seurasin vanhemman pojan reaktioita. Hän katsoi meitä silmät levällään ja kasvoilta paistoi hämmästys. Pystyin melkein lukemaan hänen ajatukset: "Isä ja setä ei olleetkaan joulupukki ja tonttu!! Ketä ihmeitä ne sitten olivat??" Huijaus onnistui täydellisesti ja joulun taika pelastui vielä kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti